Etu-Töölö – Suomen paras asuinalue?

Etu-Töölön rakentaminen käynnistyi 1900-luvun alussa. Alueelle tunnusomaisia ovat 20-luvulla rakennetut klassiset tiilitalot ja 30-luvun vaaleat funkkistalot. Asukkaita on noin 13 000 ja työpaikkoja 8 000.

Töölöä leimaavat maan vilkkaimpiin kuuluvat liikenneväylät ja niiden aikaansaama, taukoamaton kohina. Heti porttikäytävien toisella puolella paljastuu kuitenkin jotain täysin muuta: "Nämä umpikortteleiden sisäpihat ovat aivan oma maailmansa", ihailee professori Aija Staffans Teknillisestä korkeakoulusta. "Vaikka ruuhka-aika on nyt pahimmillaan, tässä ei kuulu juuri muuta kuin lasten ääniä."

Piha onkin yksi parhaita esimerkkejä Töölön sisäpihoista: se on itse asiassa osa useamman eri sisäpihan muodostamasta kokonaisuudesta suunnittelijansa mukaan nimetyssä "Sonckin korttelissa", jossa pihojen välisten porttikäytävien päällä on käytetty erilaisia koristeaiheita.

Asukkailta kysyttäessä esiin nousee lähes poikkeuksetta ensimmäisenä vertaistaan hakeva sijainti merenrantojen välissä, niin lähellä pääkaupungin keskustaa kuin mahdollista – ja jokainen mainitsee alueen lukuisat, viihtyisät puistot.

"Ennen kaikkea olen ollut tyytyväinen keskustan läheisyyteen. Tämä on myös rauhallinen ja turvallinen asuinpaikka, josta pääsee vaivatta minne tahansa," todistaa Kirsi Puhakka. "Ja mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän arvostan hyviä ulkoilualueita. Töölönlahti on fantastisen kaunis paikka ja erityisesti tänä kesänä, kun oli näin kuuma, Hietarannan läheisyys muodostui tärkeäksi."

Etu-Töölö on helposti mielletty ikääntyneiden hienostorouvien asuinalueeksi. Professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta kumoaa käsityksen: "Tosiasiassa väestö on täällä hyvin monirakeista. Se millä voidaan joustaa ovat neliöt: Töölössä ja Helsingin kantakaupungissa asutaan ahtaammin kuin missään muualla Suomessa. Se uhraus, joka joudutaan monissa perheissä tekemään pääsemiseksi kaikkien palveluiden ja kansallisten monumenttien ääreen on se, että joudutaan luopumaan tilasta, siksi näihin asuntoihin pääsevät asumaan niin monenlaiset asuntokunnat."

"Täällä on ollut vaikka mimmoista jengiä yhteiskuntaluokkaan katsomatta," vahvistaa myös Rolf Överström. "Ei siinä ole voinut erottaa, kuka on mikäkin – onko mun faija sitä ja sun faija tätä. Täällä on ollut asukkaita duunarista vuorineuvoksiin ja sosiaalinen kanssakäyminen on käynyt yli rajojen. Ylpeyttä on tietysti ollut, mutta ei se ole ollut sellaista paskantärkeää ylpeyttä."

Monet kertovat joutuneensa muuttamaan perheen kasvun myötä esimerkiksi Espooseen, palatakseen kuitenkin vanhuuden päiviksi takaisin näille tärkeille kotiseuduilleen. Myös Kirsi Rantama on pohtinut asiaa: "Perhe kasvaa ja ollaan taas etsimässä uutta asuntoa, mutta voi olla, ettei enää keskusta-alueelta. Ennen lapsia moni kyllä haluaa uskoakseni pysyä täällä niin kauan kuin mahdollista – ovathan täällä kaikki palvelut niin lähellä ja miljöö urbaani. Ei meillä ole täällä lasten kanssa mitään ongelmaa, mutta varmaankin tilanne muuttuu, kun he kasvavat. Liikennettä on paljon kouluun ja muualle kävelevän lapsen kannalta."

Keskustan läheisyys ja palvelujen runsaus näkyy tietysti asuntojen hinnoissa. Alle 4 000 eurolla per neliö ei juuri saa minkäänlaista asuntoa. Rakennusten kunto alkaa hitaasti mutta varmasti vaikuttaa asuntojen hintoihin.

"Etu-Töölökin on alue, jossa on todella monenlaisia osoitteita ja monenlaisia taloja – remontoituja ja remontoimattomia. Hintahaarukka on aika iso," muistuttaa myyntijohtaja Marja Vehmer Huoneistokeskus Oy:stä. "Etu-Töölön hinnat ovat nousseet tuplasti verrattuna koko Helsinkiin. Onhan myös kansainvälinen trendi, että tämän tyyppisiä alueita arvostetaan aina vain enemmän ja ne ovat aina vain kysytympiä."

Etu-Töölön kanta-asukkaalla on vankka näkemys hintojen nopeaan nousuun johtaneista syistä ja seurauksista: "Maalaisillahan on aina ollut fyrkkaa. Ne ovat myyneet vähän metsää ja tulleet sitten tänne," Överström toteaa. "Varsinaiset helsinkiläiset, jotka täällä keskustassa ovat asuneet joutuvat Vuosaariin kaupungin ulkopuolelle."

Asuntojen kalleuden ja pienuuden ohella myös vilkas läpiajoliikenne melu- ja päästöhaittoineen ja turvattomuusriskeineen askarrutti raatiamme – kuten myös vielä toistaiseksi runsaiden pikkukauppojen tulevaisuus. Sisäpihoissa on raatimme mielestä edelleen paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia asumisviihtyisyyden parantamiseksi.

Kilpailuraatia askarrutti Etu-Töölössä

- Vilkas läpiajoliikenne
- Asuntojen kalleus lapsiperheille
- Pikkukauppojen kohtalo
- Monet ankeat pihamiljööt

"Haaste on, kuinka tästä kivikylästä saadaan sellainen alue, jossa pientenkin lasten on hyvä leikkiä," Vaattovaara pohtii. "Nämä puistot, joita on tarjolla muutaman sadan metrin päässä ovat kuitenkin aika erilainen ympäristö. Sinne pitää mennä erikseen, eikä voi palata kotiin kesken leikin hakemaan ämpäriä, lapiota tai lusikkaa... Se on ikään kuin oma irrallinen eriönsä, jossa aikuisten on hyvä kävellä mutta lapselle se näyttäytyy aika erilaisena ympäristönä."

Etu-Töölöllä on puutteistaan huolimatta monet kiistattomat ja kestävät vetovoimatekijänsä, jotka takaavat alueen kestävän suosion ja kiinteistöjen sekä asuntojen arvon nousun suhdannetilanteesta riippumatta.

Kilpailuraati arvosti Etu-Töölössä

+ Aidosti urbaania asumista omassa rauhassa
+ Kaikki palvelut lähellä
+ Loistavat liikenneyhteydet
+ Paljon puistoja ja meren- ja luonnonläheisyys
+ Kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen

(JKA 17.11.2006)