Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat vuosina 2023–2027 noin neljän prosentin vuosivauhtia, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan päästöennusteesta.
Etlan mukaan vuonna 2020 päästöt alenivat yli yhdeksän prosenttia, koska pandemia vähensi muun muassa ilma- ja vesiliikennettä sekä kotitalouksien autoilua. Myös energiantuotannon päästöt vähenivät tuolloin selvästi.
Vaikka talous elpyi toissa vuonna, päästöt pysyivät vuoden 2020 tasolla. Viime vuonna päästöt alenivat yli neljä prosenttia.
Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila kertoo, että kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät tietyille toimialoille ja yleisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
– Kuluvana vuonna muun muassa päästöttömän sähkön tuotanto on kasvanut selvästi. Suurin vaikutus päästöjen kehityksessä onkin edelleen ollut energiahuollon päästöjen vähenemisellä, Kaitila sanoo.
Lue myös: Näin toimivat Kotipizzan ja Nordean ilmastolaskurit – voiko yritysten ympäristöväitteisiin luottaa?
Etla laatii ennusteen Suomen päästöjen kehityksestä aina viideksi vuodeksi eteenpäin talouden makroennusteen yhteydessä. Päästöennuste perustuu Etlan ennustamaan toimialoittaiseen tuotantoon, kotitalouksien kulutukseen ja arvioituun teknologiseen kehitykseen.
Hiilinielut pienentyneet
Etla muistuttaa ilmastolakiin kirjatusta tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tuotannollisten toimintojen päästöjen lisäksi tällöin tarkastellaan maankäyttösektorin päästöjä. Maankäyttösektori sisältää metsämaan, viljelysmaan, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja puutuotteet.
Maankäyttösektorin hiilinielu on kuitenkin pienentynyt selvästi reilun vuosikymmenen aikana. Toissa vuonna se oli jopa pieni päästölähde.
Metsähakkuiden määrä vaikuttaa suoraan koko maankäyttösektorin lukuihin. Metsät ovat tosin edelleen päästönielu, mutta niiden vaikutus on aiempaa pienempi. Lisäksi erityisesti viljelysmailta vapautuu huomattavan paljon kasvihuonekaasupäästöjä.
– Vaikka teollisuuden päästöt ovat vähentyneet suhteellisen tasaisesti, Suomen nettopäästöt ovat pysyneet vakaina. Nettopäästöt pitäisi kuitenkin painaa nollaan vuoteen 2035 mennessä, jos hiilineutraalisuustavoite halutaan saavuttaa. Jo nyt on nähtävissä, ettei se onnistu nykytrendeillä, Kaitila jatkaa.
Etlan mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulisi vähentää edelleen. Lisäksi tuotantoteknologiaa pitäisi muuttaa muutenkin vähäpäästöisemmäksi ja vahvistaa hiilinieluja.
Kaitila kuitenkin huomauttaa, että myös valoisampia kehityskulkuja on näkyvissä. Näitä ovat muun muassa se, että fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä vähenee entistä nopeammin ja tehdasteollisuus on jo pitkälti päästökaupan piirissä.
Lisäksi yrityksiä kannustetaan investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan, ja päästökauppa on laajentumassa liikenteeseen vuonna 2027.