Katso video: Tutkijat arvioivat, miten Estonian kylkeen on syntynyt nelimetrinen repeämä.
Silja Laitinen
silja.laitinen@mtv.fi
Raimo Tiilikainen on kuollut 83-vuotiaana. Kuolinilmoitus julkaistiin tänään sunnuntaina Helsingin Sanomissa.
Ilmoituksen mukaan Tiilikainen menehtyi 18. tammikuuta Espoossa.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan Tiilikainen sairasti syöpää elämänsä viimeisinä vuosina.
Kuolinilmoitukseen on liitetty muistokirjoitukseksi runo omaisten allekirjoittamana:
"Poissa on tuska, ohi on arki ja työ, purjehdus on päättynyt. Vain lempeät mainingit rantaan lyö, Isän kotiin matkaaja palaa."
Tiilikainen johti matkustaja-autolautta Estonian pelastustoimintaa syyskuussa 1994. Hän vastasi myös tapauksen tiedottamisesta.
Hän toimi Saaristomeren merivartioston komentajana vuosina 1988-1994 ja RKP:n kansanedustajana vuosina 1995-1999.
Tiilikainen kertoi kokemuksestaan pelastustöistä MTV:n Studio 55:n haastattelussa 24. syyskuuta vuonna 2014.
Tiilikaiselle soitettiin Estonian uppoamisen yönä 28.9.1994 kello yhden jälkeen. Puhelussa kerrottiin kylmäävät uutiset: Estonia oli kallistunut.
Hän lähti välittömästi ajamaan Turkuun, vaikka oli vain kahtatoista tuntia aikaisemmin irtisanoutunut palveluksesta.
Olosuhteet pelastustöissä olivat Tiilikaisen mukaan erittäin vaikeat. Myrsky oli raju ja aallot olivat jopa kahdeksanmetrisiä. Myös vesi oli kylmää, noin kymmenasteista, joka nopeasti sai veden varassa olevan kylmettymään.
Ihmisten havaitseminen mustassa meressä oli haastavaa. Myöskään vaarassa olevien nostaminen kopteriin ei tapahtunut hetkessä.
– Kopteri on rajallinen, kapasiteetti on rajallinen pelastustoimintaan nähden, kun uhreja on satoja, Tiilikainen kertoi.
Aamuyhdeksän jälkeen ei löytynyt enää lainkaan selvinneitä. Pelastuneita oli yhteensä 140 ja yli 800 ihmistä menehtyi.
Tiilikaisen mukaan muutama päivä uppoamisen jälkeen yksi pelastuneista tuli vaimonsa kanssa kiittämään Tiilikaista. Mukanaan he toivat kukkia ja konjakkipullon.
Tästä syntyi ystävyys ja he tapasivat vuosittain.
Haastattelun aikoina, 20 vuotta pelastustehtävien jälkeen, Estonia ei tullut enää hänen uniinsa.
– Mutta kolme kuukautta sen jälkeen meni uni, silloin kaksikymmentä vuotta sitten, Tiilikainen muisteli.