Espanja ei vielä ole hyväksynyt uutta puolustusmenotavoitetta Nato-maiden välisissä neuvotteluissa. Myös muita linjaeroja Nato-maiden välillä on.
Puolustusliitto Naton on odotettu hyväksyvän ensi viikolla pidettävässä huippukokouksessaan uuden puolustusmenotavoitteen.
Pääsihteeri Mark Rutte on esittänyt, että Nato-maat käyttäisivät suoriin puolustusmenoihin tulevaisuudessa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan ja muihin puolustusta tukeviin menoihin 1,5 prosenttia. Naton nykyinen tavoite on 2 prosenttia suoriin puolustusmenoihin.
Esitystä on perusteltu kasvaneella uhalla, jonka Venäjä ja sen liittolaiset aiheuttavat.
Toinen peruste on Euroopan turvallisuutta vuosikausia taanneen Yhdysvaltojen huomion keskittyminen muualle. Jollakin aikataululla Naton mahtimaan odotetaan siirtävän joukkojaan ja kalustoaan indopasifiselle alueelle Kiinan uhkaa silmällä pitäen.
– Tarvitsemme valtavan loikan yhteisessä puolustuksessamme. Tosiasia on, että meillä on oltava enemmän joukkoja ja voimavaroja, jotta voimme toteuttaa puolustussuunnitelmamme täysimääräisesti, Rutte sanoi viime viikolla vieraillessaan Lontoossa.
Liudennettu versio Trumpin vaatimuksesta
Alun perin puolustusmenojen nostamista viiteen prosenttiin vaati Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Rutten esitys on liudennettu versio Trumpin vaatimuksesta. Sen mukaan tavoitetaso saavutettaisiin vuonna 2032.
MTV Uutisten tietojen mukaan myös vuosi 2035 on ollut esillä. Neuvottelut ovat yhä kesken.
Tavoitteen täyttäminen tulee joka tapauksessa olemaan suuri haaste useille jäsenmaille. Monella on ollut vaikeuksia päästä edes nykyiseen kahden prosentin tavoitteeseen, josta päätettiin vuonna 2014.
Pienillekin jäsenmaille uusi tavoite tulee tarkoittamaan miljardien eurojen lisäkuluja vuodessa. Suurille maille, kuten Saksalle, Italialle ja Britannialle, lisäpanostusten tarve on kymmeniä miljardeja.
– Rahoitus riippuu kansallisista päätöksistä. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa. Voi nostaa veroja, voi ottaa lisää velkaa tai etsiä leikkauksia muualta, Rutte selosti medialle kesäkuun alun puolustusministerikokouksessa.
Mark Rutten ensimmäinen Nato-huippukokous pääsihteerinä järjestetään hänen kotimaassaan Alankomaissa.Splash News
Puolustukseen liittyvien kulujen tuomaa lisälaskua on vielä mahdotonta laskea, koska niitä ei ole tarkasti määritelty. Osa maista saattaisi täyttää 1,5 prosenttia jo nykyisillä budjeteillaan.
Miten Nato-maissa suhtaudutaan uuteen tavoitteeseen? Kokosimme kolme esimerkkiä maista, joissa suhtautuminen on erilaista.
Espanja: Kaksi prosenttia riittää
käytti viime vuonna puolustukseensa 1,28 prosenttia BKT:sta
Pääsihteeri Rutten esitys sai Naton puolustusministerikokouksessa kesäkuun alussa "laajan tuen". Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi tuolloin, että jäsenmaat ovat lähellä konsensusta.
Päätökseen vaaditaan kuitenkin jäsenmaiden täyttä yksimielisyyttä.
MTV Uutisten tietojen mukaan Espanja on ainoa maa, joka ei vielä ole viiden prosentin tavoitetta hyväksynyt Nato-maiden välisissä neuvotteluissa.
Eilen espanjalaismediat kertoivat pääministeri Pedro Sanchezin lähettäneen Naton pääsihteerille kirjeen, jossa kerrotaan, ettei Espanja voi asiaa hyväksyä. Se haluaa joko mahdollisuuden jäädä tavoitteen ulkopuolelle, tai että tavoitteesta tehtäisiin kokonaan vapaaehtoinen.
Espanjan vasemmistohallitus katsoo, että kaksi prosenttia riittää täyttämään velvollisuudet, joita sillä on Naton yhteiselle puolustukselle.
Korkeammat puolustusmenot vaatisivat todennäköisesti joko leikkauksia muualle tai veroasteen nostamista. Sanchez perusteleekin, että uusi tavoite on ristiriidassa "Espanjan hyvinvointivaltion ja maailmankuvan kanssa".
Naton tilastojen mukaan Espanja käytti viime vuonna kaikista puolustusliiton maista vähiten rahaa puolustukseen suhteessa talouden kokoon. Summa oli noin 15,5 miljardia euroa, mikä vastaa 1,28 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.
Huhtikuussa pääministeri Sanchez ilmoitti suunnitelmasta lisätä puolustusmenoja 10,5 miljardilla eurolla tänä vuonna Naton kahden prosentin tavoitteen täyttämiseksi.
Vielä kesäkuun alun Nato-kokouksessa puolustusministeri Margarita Robles sanoi, että maa on rakentava liittolainen eikä ei aio käyttää veto-oikeuttaan.
Liettua: Viiteen prosenttiin on päästävä nopeasti
käytti viime vuonna puolustukseensa 2,85 prosenttia BKT:sta
Liettua ilmoitti jo tammikuun puolivälissä aikovansa nostaa puolustusmenonsa 5–6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2026. Syyksi presidentti Gitanas Nauseda kertoi Venäjän kasvavan uhan Itä-Euroopassa.
Päätös tehtiin vain kymmenen päivää sen jälkeen, kun Trump oli julkisesti vaatinut Nato-maita käyttämään viisi prosenttia puolustukseen.
– Nato-jäsenyytemme takaa turvallisuuttamme. Mutta Nato voi olla tehokas vain, jos me olemme valmiita puolustamaan itseämme, Nauseda sanoi julkaistessaan menolisäykset.
Liettuan jälkeen myös Viro ja Latvia ovat kertoneet aikovansa nostaa puolustusmenonsa yli viiden prosentin nopealla aikataululla.
Liettuan puolustusministerin Dovile Sakalienen mukaan pääsihteeri Rutten esittämä tavoitevuosi 2032 on liian myöhään. Hänen mukaansa tavoite tulisi saavuttaa Nato-maissa viimeistään vuonna 2030, mikä sekään ei ole ideaalia.
– Me olemme maailman vahvin sotilasliitto. Emmekä ole sitä vain sotilaallisesti vaan myös taloudellisesti. Meidän ei pitäisi puhua vakavasti viivytyksistä tai lykkäyksistä sellaisten valtioiden kohdalla, joiden talous huomattavasti Venäjää isompi, Sakaliene sanoi Brysselissä medialle.
Liettuan on ennakoitu rahoittavan puolustusmenojaan ensi vaiheessa velanottoa lisäämällä, mutta myöhemmin sen odotetaan johtavan leikkauksiin muilla hallinnon aloilla.
Belgia: Sopii, mutta tarvitsemme paljon aikaa
käytti viime vuonna puolustukseensa 1,3 prosenttia BKT:sta
Belgiassa kysymys puolustusmenotavoitteen nostamisesta on repinyt hallitusta. Hallituspuolueiden riveistä viiden prosentin tavoitetta on kutsuttu "naurettavaksi" ja "joukkohysteriaksi".
Tavoitteen tukijoihin lukeutuvat kuitenkin pääministeri Bart de Wever, ulkoministeri Maxime Prévot ja puolustusministeri Theo Francken. Viime perjantaina sinetöitiin päätös, ettei Belgia asetu tavoitteen nostamista vastaan.
De Wever ja Prévot ovat korostaneet, että uusi tavoite perustuu pitkään valmisteluprosessiin ja Belgialla on velvollisuus se täyttää. Puolustusministeri Franckenin mukaan Belgia tarvitsee kuitenkin paljon aikaa uuden tavoitteen saavuttamiseen.
– Aiomme pyytää aikatauluun joustavuutta. Olemme jo ponnistelleet valtavasti, eikä ole helppoa tehdä vielä enemmän, Francken kommentoi Belgian yleisradioyhtiö VRT:lle.
De Weverin hallitus aloitti työnsä tämän vuoden alussa. Se on tehnyt päätöksiä, joiden pitäisi nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin tänä vuonna.
Samaan aikaan hallitus on pyrkinyt tasapainottamaan pahasti alijäämäistä taloutta jopa 18 miljardin euron säästöohjelmalla, johon kuuluvat muun muassa suuret leikkaukset sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. Seurauksena on ollut suuria lakkoja pitkin kevättä.
Belgialaisia sotilaita paraatissa toisen maailmansodan päättymisen muistopäivänä 8. toukokuuta.IMAGO/Photo News/ All Over Press
Rutten esityksen mukaan puolustusmenoja nostettaisiin vähitellen uuden tavoitteen tasolle. Puolustusministeri Franckenin mukaan tämä hallitus ei kuitenkaan tule tekemään lisäpanostuksia puolustukseen.
Tämä tarkoittaisi, että Belgia tulee pysymään 2 prosentin tasolla ainakin vuoteen 2029, jolloin seuraavat parlamenttivaalit on määrä järjestää.
Pääministeri De Weverin mukaan Belgia ajaa neuvotteluissa mahdollisimman laajaa tulkintaa siitä, mikä kaikki luetaan "puolustusta tukeviin kuluihin".
Janne Puumalainen työskentelee MTV Uutisissa Eurooppa-kirjeenvaihtajana.
Asemapaikallaan Brysselissä Puumalainen seuraa EU:n ja Naton toimintaa sekä matkustaa tarvittaessa uutistapahtumien perässä ympäri maanosaa. Hän on erikoistunut kansainväliseen politiikkaan ja seuraa tarkasti myös eri Euroopan maiden sisäpoliittisia kiemuroita.
