Epäilty elänyt surmien jälkeen tavallista elämää

Bodominjärven murhista epäilty on poliisin tietojen mukaan elänyt surmayön jälkeen normaalia ja rikkeetöntä elämää. Yli neljänkymmenen vuoden takaisista henkirikoksista epäiltynä vangittiin eilen yli 60-vuotias Nils Gustafsson, joka oli yksi telttaretkellä mukana olleesta neljästä nuoresta.

Gustafssonin syyllisyyteen viittaavaan tutkintalinjaan on tutkinnanjohtaja Tero Haapalan mukaan keskitytty jo pitkään. Muut linjat on suljettu järjestelmällisesti pois yksi kerrallaan. Useiden teosta epäiltyjen syyllisyyden mahdollisuus suljettiin pois tutkinnassa jo vuosia sitten.

Haapala sai jutun tutkittavakseen noin kaksi vuotta sitten. Tuolloin keskityttiin erityisesti teknisiin mahdollisuuksiin, joita 1960-luvulla ei vielä ollut käytössä.

18-vuotias Gustafsson loukkaantui pahasti veritöissä, jossa toinen 18-vuotias mies ja kaksi 15-vuotiasta tyttöä puukotettiin hengiltä. Häntä oli muun muassa lyöty tylpällä esineellä ja puukotettu. Haapalan mukaan poliisi on punninnut mahdollisuuksia, että vammat olisivat syntyneet kamppailussa tai aiheutettu itse.

Hypnoosi ei ole luotettava rikostutkintamenetelmä

Bodominjärven surmia yritettiin aikanaan ratkoa mm. hypnoosin avulla. Nyt epäiltynä vangittu henkilö vaivutettiin tiettävästi hypnoosiin noin kuukauden kuluttua tapahtumista. Ainakaan nykytietämyksen mukaan hypnoosi ei kuitenkaan ole luotettava keino ratkoa rikoksia.

- Hypnoosin aikana muistetulla asialla ei ole mitään erityistä totuusarvoa. Hypnoosilla ei voi ohittaa ihmisen tietoista mieltä, sanoo suggestoterapeutti ja alan kouluttaja Peter von Harpe.

- Hypnoosilla herätetty mielikuva voi olla totta, mutta se voi olla myös hallusinointia tai tarkoituksellista harhauttamista. Lisäksi hypnoosin ohjaaja ja hänen kielenkäyttönsä saattavat vaikuttaa hypnotisoituun henkilöön - ohjaajalla on valtavan suuri merkitys, sanoo von Harpe.

Von Harpen mukaan luotettavampia keinoja saada muistin kätkössä oleva asia esille ovat erilaiset muistamista aktivoivat tekniikat, joita käytetään normaalissa valvetilassa.

- Perimätieto kertoo, että epäillyn olisi aikanaan hypnotisoinut Hesperian sairaalan silloinen ylilääkäri. Kerrotaan, että hypnotisoitavalle tuli täydellinen muistikatkos, musta aukko, eli hän ei muistanut tapahtumista mitään. Mahdollista on sekin, että hän ei tahtonut kertoa ja sen vuoksi sanoi, ettei muista mitään, kertoo Peter von Harpe.

Hypnotisoija uskoo yhä hengissä selvinneen kertomukseen

Nils Gustafssonin pian Bodominjärven murhien jälkeen hypnotisoinut lääkäri uskoo yhä miehen kertomukseen tuntemattomasta murhaajasta. 91-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori Asser Stenbäck sanoo, ettei hänelle missään vaiheessa tullut epäilystäkään siitä, että mies voisi olla surmatöiden tekijä. Vangitsemisuutinen ei saanut häntä epäilemään miehen syyttömyyttä.

- Minä epäilen kyllä poliisin päättelyä, hän sanoi STT:lle tänään.

Stenbäck hypnotisoi Gustafssonin poliisien pyynnöstä noin kuukauden kuluttua murhista eli pian tämän päästyä sairaalasta kesällä 1960. Stenbäckin mukaan poliisi piti miestä puhtaasti uhrina ja järkyttävien tapausten ainoana silminnäkijänä. Mikään ei viitannut siihen, että poliisilla olisi tuolloin ollut epäilyksiä miehen syyllisyydestä.

Stenbäckin mukaan Gustafsson antoi hypnoosissa selvän kuvan siitä, että joku ulkopuolinen oli tunkeutunut heidän telttaansa jonkinlaisen aseen kanssa. Tohtori ei havainnut nuorukaisessa mitään outoa.

- Hän vaikutti tavalliselta nuorelta, sanoo Stenbäck.

Hypnoosin jälkeen Gustafssonin kuvaileman henkilön tuntomerkit annettiin julkisuuteen. Tuntomerkit olivat tarkat vaatetuksesta silmien ja sormien kokoon asti. Nuorukainen ilmoitti nähneensä miehen kahdesti. Valveilla hän ei kertomansa mukaan muistanut tapauksesta mitään. Stenbäck ei usko, että mikään hypnoosissa on voinut mennä vikaan.

- En minä suggeroinut. Kyllä hän kertoi oman näkemyksensä asioista. Myös murhaajan mahdollisena silminnäkijänä pidetty 14-vuotias koulupoika hypnotisoitiin, mutta vasta noin kuuden vuoden päästä tapauksesta.

(MTV3-STT)