Ensihoitaja paljastaa, mikä on kamalinta, mitä hän on nähnyt työssään – vastaus ei ole sitä, mitä luulet

Onko surulle tilaa? 6:32

Ensihoitaja kohtaa työssään äkillisesti sairastuneita tai vammautuneita potilaita sekä heidän läheisiään. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, mutta toiset jäävät kalvamaan toisia enemmän. 

Maailma muuttuu, mutta kaikki kuolevat. Onko nykymaailmassa aikaa ja tilaa surulle? Katso keskustelu aiheesta yllä olevalta videolta.

Tilanteet, joihin ensihoitajat työssään joutuvat, saattavat olla raastavia. Kenties juuri siksi he saavat usein kuulla kysymyksen: ”Mikä on kamalinta, mitä olet ikinä työssäsi nähnyt?”

Kysyjä saattaa odottaa vastaukseksi asvalttiin haljennutta päätä, kotiinsa mädäntynyttä vanhusta tai vanhempiensa lääkkeitä juonutta ja niihin menehtynyttä pikkulasta. Brittiläisen The Guardian -lehden kirjoituksessa otsikolla "Olen nähnyt kamalia asioita työssäni ensihoitajana, mutta pahin ei ole se, mitä luulet" työstään avautuva ensihoitaja, Liz Harris, kiistää kamalimman kokemuksensa olevan minkään näistä.

– Vastaukseni alkaa aikaisesta aamusta monta vuotta sitten. Minut hälytettiin vanhan miehen luokse. Miehellä oli vaikeuksia hengittää, Harris kertoo.

Harris saapui vanhuksen kotiin, jonka oven avasi vanha nainen. Hän pahoitteli, että häiritsi ensihoitajia, mutta hänen aviomiehensä makasi maahan lyyhistyneenä.

Vaimo pakeni tilannetta järjestelemällä asioita

– Tiesin, ettei mies voinut hyvin ja että hänet piti viedä sairaalaan. Nainen tärisi uutisen kuullessaan, mutta löysi helpotuksen alkaessaan pakata tavaroita rakkaan miehensä sairaalamatkaa varten, Harris kertaa tapahtumia kirjoituksessaan.

Samalla kun ensihoitajat antoivat vanhalle miehelle happea, Harris ajatteli, että heidän täytyy pitää kiirettä. Hän ei halunnut miehen kuolevan ambulanssiin.

Miehen vaimo palasi huoneeseen mukanaan puhdas pyjama, hammasharja ja partahöylä. Harris yritti kertoa tilanteen vakavuudesta pariskunnalle.

– Mies suhtautui tilanteeseen tyynesti sanomalla vaimolleen parantuvansa. Hän myös kertoi, kuinka paljon tätä rakastaa ja kuinka ylpeä oli heidän yli 60 vuotta kestäneestä avioliitostaan, Harris kirjoittaa.

Kiirehtiminen loppui tosiasioiden tajuamiseen

Ensihoitaja katsoi ympärilleen. Hän näki huoneen täynnä haalistuneita valokuvia vanhusten perheestä monien sukupolvien ajalta. Sairas mies kertoi, että kaikki kuvien ihmiset olivat kuolleet: myös heidän poikansa.

– Raskaasti hengittäen mies kertoi minulle vaimonsa olevan hänen elämänsä ainoa rakkaus. Muistan nämä pehmeät, hitaasti purkautuvat sanat täydellisesti. Näin hänen katseestaan, että hän tiesi, ettei enää palaisi kotiin, Harris kertoo.

– Kiirehtimiseni miehen saamiseksi sairaalaan keskeytyi yhtäkkiä. Tajusin, että kyseessä oli mitä todennäköisimmin pariskunnan viimeinen hetki yhdessä. He sanoisivat toisilleen hyvästit viimeisen kerran.

Harris yritti edelleen säilyttää miehen tilan vakaana. Ympäriinsä hyörinyt vaimo alkoi viimein ymmärtää, mitä oli tapahtumassa. Hänen silmänsä täyttyivät kyynelistä ja hän nojautui kohti miestään, joka edelleen vakuutti tulevansa kuntoon.

Vaimo otti aviomiehensä kasvot käsiinsä ja antoi tälle viimeisen suudelman. Viimeinen pään silitys, viimeinen hiusten ojennus, hymy ja nyökkäys. Vaimo antoi ensihoitajien lähteä miestensä kanssa.

– Kysyin mieheltä, onko lähtö hänelle ok. Hän hymyili ja nyökkäsi, Harris kirjoittaa.

Eniten tuskaa tuottaa yksinäisyys

Myöhemmin sinä päivänä mies kuoli sairaalassa. Harris jäi miettimään, mitä miehen vaimolle tapahtui. Hänet oli jätetty täysin omaan yksinäisyyteensä.

– Leikittelin monta kertaa ajatukselta, että menisin tapaamaan häntä. Se tuntui monin tavoin sekä oikealta että väärältä teolta, Harris kirjoittaa.

– Kun mietin vastausta kysymykseen, mikä on hirveintä, mitä olen työssäni nähnyt, ei mennyt kauaa ennen kuin tajusin sen olevan tämän. Se on tuottanut minulle eniten tuskaa. Siitä on ollut vaikeinta päästä ylitse.

Ei verta ja suolenpätkiä, ei mädäntyneitä ruumiita, ei lasten kuolemaa. Surullisin näky on elämänsä rakkauden menettäminen, pohjaton yksinäisyys.

– En koskaan mennyt takaisin tarkastamaan, mitä naiselle kuuluu, Harris lopettaa kirjoituksensa.

Lähde: The Guardian

***


Lue myös:

    Uusimmat