Elisabeth Rehn: Taistelin tieni vakavasti otettavaksi poliitikoksi

– Jo kasvuaikana Mäntsälässä kinastelin sisarteni kanssa siitä, kuka saa ensimmäisenä lukea päivän lehden, joka oli Uusi Suomi. Kunnanlääkäri-isäni työ ihmisten parissa opetti ja kasvatti sosiaaliseen vastuuntuntoon, Elisabeth Rehn kertoo.

Myöhemmin Rehn asui perheineen Kauniaisissa kymmenisen vuotta, jonka aikana hän tuli tunnetuksi aktiivisena neljän lapsen äitinä. Rehn osallistui niin koulu-kotiyhteistyöhön kuin lastensa harrastusten tukemiseen jalkapallokentän laidalla lippuja ja makkaroita myyden. Politiikassa Rehnin oli ponnisteltava, jotta ihmiset ottaisivat hänet tosissaan. Luulot siitä, että Rehn olisi vain tyhmä blondi, karisivat alta aikayksikön.

– Valinnat eduskuntaan 1979, ja se taistelu tulla vakavasti otettavaksi poliitikoksi veivät itsestään eteenpäin.

Rehn ei koskaan luopunut tavallisesta puhekielestä eikä lähtenyt mukaan politiikan koukerokieleen. Hän arvelee, että myös se edisti hänen uraansa poliitikkona.

– Presidentinvaalien toinen kierros 1994 oli tietenkin aika ennenkuulumatonta – olin nainen, olin kielivähemmistön edustaja, edustin pienpuoluetta.

USA vastusti Rehnin nimitystä YK-johtajaksi

Rehnin mukaan naiseus on useimmiten herättänyt vahvoja epäilyjä häntä kohtaan, kun hän on saanut "epänaisellisia" tehtäviä.

– Nimitykseni YK:n johtajaksi Bosnia-Hertsegovinan poliisioperaatiossa UNMIBHissa sai ensin USA:n vastustuksen nimenomaan koska "nainen ei voi johtaa 2000 kansainvälistä poliisia konfliktialueella!"

Toisaalta naiseuden ansiosta julmimmatkaan sotarikolliset eivät kehdanneet antaa Rehnille samalla mitalla takaisin, kun Rehn syytti heitä julmuuksista.

– Herrat, jotka nyt ovat saaneet tuomionsa tai odottavat sitä Haagin sotarikostuomioistuimessa, olivat Milosevicia lukuun ottamatta enimmäkseen erittäin kohteliaita minua kohtaan.

Töiden parissa edelleen 74-vuotiaana

Pitkän kansainvälisen uransa ansiosta Rehn on tänä päivänä kriisinhallinnan asiantuntija, koskien varsinkin naisten osaa konflikteissa.

– Olen jo kauan toiminut johtoportaassa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Unicefissa, Suomen Punaisella Ristillä, WWF:llä, Unifemilla ja niin edelleen. Puolustusministeri on myös kansainvälinen tekijä. Tutustuin jo sinä aikana Balkaniin sotaan. Myös Irakin hyökkäys Kuwaitiin oli polttava kysymys silloin, samoin Neuvostoliiton romahtaminen.

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel pyysi Rehnin YK:n ihmisoikeusraportoijaksi entisen Jugoslavian alueelle Srebrenican katastrofin jälkeen. Sitten YK:n pääsihteeri Kofi Annan pyysi hänet erityisedustajakseen Bosniaan.

– Sen jälkeen tein yhdessä Liberian nykyisen presidentin Ellen Johnson-Sirleafin kanssa raportin YK:lle naisista sodissa ja konflikteissa, raportoin UNDP:lle Palestiinasta, toimin Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen ihmisoikeuspuheenjohtajana ja niin edelleen. Työskentelin aina ulkopuolisten kutsumana.

Nykyään Rehnillä riittää edelleen menoa ja kutsuja. Hän tekee kuitenkin omat valintansa sen suhteen, kuinka paljon ja mitä töitä hän tahtoo tehdä.

– Ihanteellinen tilanne, olen kuitenkin jo 74-vuotias. Tehtäviä on kesken Jemenissä, Balkanilla, Afrikassa, ja niitä suoritan luonnollisesti lupausten mukaisesti.

Osallistu keskusteluun!