Koiran aivokasvaimen oireet jäävät helposti huomaamatta tai sekoittuvat vanhenemisen mukanaan tuomiin oireisiin. Koiran aivokasvain on lemmikille vakava diagnoosi.
Päänsärky on yleisin aivokasvaimen oire ihmisillä. Sigitas Cizinauskas uskoo, että tilanne on samankaltainen koirilla.
Surullista kyllä, koirien päänsärky ei ole helposti omistajien huomattavissa.
– Sairauden alkuvaiheessa koirat, joilla on aivokasvain, muuttuvat masentuneiksi tai apaattisiksi. Niillä on tapana liikkua hitaammin tai paljon vähemmän kuin aikaisemmin, Cizinauskas sanoo.
Lue myös: Miksi koira läähättää? Eläinlääkäri kertoo, koska lemmikin voinnista tulee huolestua: "Läähättäminen koko ajan ei ole normaalia"
Sigitas Cizinauskas on paitsi eläinlääkäri, myös eurooppalainen eläinneurologian erikoisasiantuntija ja vantaalaisen Eläinsairaala Aistin perustaja ja pääneurologi vuodesta 2005 alkaen.
Cizinauskas on työskennellyt muun muassa Helsingin Yliopiston eläinsairaalassa ja Bernin Yliopiston kliinisenä opettajana ja neurologina.
Yleisin aivokasvain on isoaivojen kasvain
Yleisin aivokasvain eläimillä on isoaivojen kasvain, toiseksi yleisin on aivorungon kasvain ja kolmantena pikkuaivojen kasvain.
– Myös vierekkäiset rakenteet, kuten aivolisäkkeet, luu tai kalloa ympäröivä kudos, päänalueen hermojen ja muut rakenteet voivat olla lähtökohtana kasvaimelle, joka sekundaarisesti tunkeutuu kalloon ja aivoihin aiheuttaen neurologisia oireita, Cizinauskas kuvailee.
– Koirilla ja kissoilla voi olla myös metastaattisia, eli etäpesäkkeestä alkaneita kasvaimia muista elimistä. Ne voivat tunkeutua aivoihin, mutta tämän tyyppisiä kasvaimia harvoin hoidetaan eläinlääketieteessä
Joillakin koiraroduilla taipumusta kasvaimiin
Joillakin koiraroduilla on taipumus tiettyihin kasvaimiin. Koirista esimerkiksi boksereilla, bulldoggeilla ja cairnterriereillä on huomattu selkeä taipumus glioomiksi kutsuttuihin aivokasvaimiin.
Aina käytösmuutoksen taustalla ei kuitenkaan ole kasvain.
– Neurologit kohtaavat usein tilanteen, jossa omistaja epäilee aivokasvainta nuorella koiralla, jonka käytös on äkillisesti muuttunut. Tämä tyypillisesti tapahtuu yhden tai kahden vuoden iässä, useimmiten uroskoirilla, Cizinauskas kuvailee.
Koira saattaa yllättäen alkaa käyttäytyä aggressiivisesti tai jopa purra omistajaa, perheenjäsentä tai vierasta ihmistä.
– Hyvin usein nämä ovat puhtaasti käytösmuutoksia näillä eläimillä, eivätkä johdu aivosairaudesta tai aivokasvaimesta. Yleensä näillä potilailla neurologin tekemä neurologinen tutkimus on normaali, eli ei huomata muutoksia reaktioissa ja reflekseissä, ja aivojen kuvantamisella voidaan sulkea pois rakenteelliset sairaudet, jos se on tarpeen.
Apaattisuus ja kohtaukset ovat yleisiä oireita
Aivokasvaimia diagnosoidaan usein vanhemmilla koirilla. Cizinauskasin mukaan ensimmäiset oireet aivokasvaimesta niputetaan usein "normaaliksi" koiran ikääntymiseksi.
– Koirat saattavat olla hieman kömpelöitä tai sekavia. Tätä usein myös tapahtuu ikääntyvillä eläimillä, joten sen erottaminen, mikä on fysiologista iäkkäämmälle potilaalle ja mikä on merkki aivojen sairaudesta, ei aina ole helppoa.
Apaattisuuden jälkeen koirien seuraavaksi yleisin oire aivokasvaimesta ovat kohtaukset. Yleensä kyseessä on vanhempi koira, joka alkaa saada kohtauksia, vaikka epileptisiä kohtauksia ei koskaan aiemmin ole ollut.
– Usein tämä kertoo, että hyvin todennäköisesti kyseessä on rakenteellinen aivojen sairaus. Rakenteelliset aivojen sairaudet eivät tarkoita ainoastaan kasvaimia, niihin kuuluvat myös inflammaatiot eli tulehdukset, infektiot, verenvuoto, infarktihäiriöt ja kehityshäiriöt.
Pikkuaivojen kasvaimet aiheuttavat "humalaista kävelyä"
Myös kasvaimen sijainti vaikuttaa oireisiin. Esimerkiksi pikkuaivojen kasvaimet aiheuttavat "humalaista kävelyä", vaikka koira pysyisi muuten valppaana ja normaalina käytökseltään.
– Aivokasvain sijoittuneena pikkuaivoihin aiheuttaa koordinaatio-ongelmia: koira kävelee kuten humalainen, tekee liian pitkiä tai liian korkeita askelia, kaatuilee ja on horjuva, Cizinauskas kuvailee.
Kasvaimet aivorungossa voivat aiheuttaa eriasteisia halvaantumisia.
– Koiralla voi olla ongelmia seistä, toinen puoli kehosta voi olla heikko, tai koira ei pysty kävelemään ollenkaan. Isoaivojen kasvaimet taas aiheuttavat muutoksia käytöksessä ja mentaalisessa tilassa. Koirat voivat käyttäytyä oudosti: mennä huoneen nurkkaan ja jäädä jumiin sinne, eivät tunnista omistajaa tai eivät muista aikaisemmin opittuja käskysanoja enää. Koirat, joilla on isoaivojen kasvain, ovat usein erittäin apaattisia ja niillä voi olla visuaalisia puutoksia.
"Riippuu koiran omistajasta, huomataanko ensimmäiset merkit alkuvaiheessa"
Ensimmäiset oireet aivojen sairaudesta jäävät helposti huomaamatta. Oireet, kuten lievä apaattisuus, väsymys ja haluttomuus liikkua, eivät ole tarkkoja ja ne voidaan tulkita ikääntymiseksi tai muuksi sairaudeksi.
– Riippuu koiran omistajasta, huomataanko ensimmäiset merkit alkuvaiheessa sairautta ja tulkitaanko ne oikein vai ei. Valitettavasti neurologit näkevät aivokasvainpotilaat usein siinä vaiheessa, kun kasvain on edennyt ja kehittynyt isoksi, ja potilaalla on selkeitä neurologisia puutoksia, Cizinauskas sanoo.
Itse aivokasvaimien diagnosointi on nykypäivänä suoraviivaista, koska esimerkiksi magneettikuvantaminen on mahdollista myös koirilla ja kissoilla.
– Useimmat kasvaimet voidaan helposti nähdä magneettikuvissa ja perustuen sijaintiin, kasvaimen ulkonäköön ja miten kasvain korostuu varjoaineella, spesialisti voi epäillä eri kasvaintyyppejä, Cizinauskas sanoo.
Aivokasvain koirilla ja kissoilla on vakava diagnoosi
Hoitosuunnitelma aivokasvaimille riippuu lemmikistä, kasvaimen tyypistä, sijainnista ja omistajan halusta jatkaa hoitoa diagnoosin jälkeen. Sekä lääkkeellinen että kirurginen hoito ovat mahdollisia.
– Leikkaushoitoa ehdotetaan kasvaimille, jotka ovat pinnallisia, niihin pääsy on helpompaa ja niillä on hitaampi kasvu, joten niiden uusiminen on epätodennäköisempää tai se tapahtuu hitaammin. Tyypillisesti nämä kasvaimet ovat meingioomia, nämä kasvaimet tulevat aivokuoren soluista, aivokalvoista. Niitä yleisimmin eläinlääketieteessä hoidetaan kirurgisesti, Cizinauskas kuvailee.
– Muita aivokasvaimia voidaan myös hoitaa kirurgisesti, mutta niiden uusimisriski on paljon korkeampi ja näin ollen ennuste on huonompi.
Lääkkeitä ja kemoterapiaa voidaan käyttää yksin tai yhdistelmänä kirurgisen hoidon kanssa. Sädehoito on mahdollista muissa maissa, mutta ei Suomessa.
– Aivokasvain koirilla ja kissoilla on vakava diagnoosi. Eliniänodote ja toipuminen, mikäli se on ollenkaan mahdollista, riippuu kasvaimen sijainnista, tyypistä ja potilaasta itsestään.