Ehdotus uudenlaisesta henkilötunnuksesta jättää monille vielä liikaa avoimia kysymyksiä.
Yhteiskunnalliset toimijat eivät sellaisenaan sulata ehdotusta ikä- ja sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta, vaikka ehdotuksen yleisiä tavoitteita pidetäänkin liki yksimielisesti ansiokkaina.
Valtiovarainministeriön (VM) asettama työryhmä esitti huhtikuun alussa, että Suomessa otettaisiin vuodesta 2027 eteenpäin käyttöön uusi henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi ihmisen ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muita hänen henkilöönsä liittyviä tietoja. Työryhmä ehdotti myös, että suomalaisen henkilötunnuksen voisi jatkossa saada nykyistä laajempi ryhmä ihmisiä. Uusia henkilöryhmiä olisivat esimerkiksi turvapaikanhakijat ja tilapäisesti Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset.
Nykymuotoisia tunnuksia on käytössä vain rajallisesti, joten ne loppuvat väistämättä jossain vaiheessa, mikäli järjestelmää ei jollain tavoin uudisteta.
Työryhmän ehdotuksista pyydettiin huhti–toukokuun aikana lausuntoja henkilötunnuksia käsitteleviltä toimijoilta. Lausunnossa pyydettiin arvioimaan esimerkiksi ehdotettujen uudistusten vaikutusten laajuutta ja kustannuksia oman organisaation näkökulmasta.
Lausuntoja jätettiin kaikkiaan 118. Moni merkittävä taho kirjoittaa tunnistavansa nykymuotoisen henkilötunnuksen ongelmat, mutta VM:n esitys ei sellaisenaan saa kaikilta vihreää valoa. Etenkin uudistuksen kustannukset, siirtymäaika ja henkilörekisterin merkitys keräsivät kommentteja lausunnoissa.
Lue myös: Ikä ja sukupuoli poistumassa henkilötunnuksesta – Tietoturva-asiantuntijan mukaan jo pelkkä identiteettivarkauksien vaikeuttaminen perustelee uudistuksen
Ehdotuksissa epäselvyyttä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) peräänkuuluttaa ikä- ja sukupuolitiedon tärkeyttä rekisteritutkimuksessa. THL kirjoittaa lausunnossaan, että mikäli ikä ja sukupuoli eivät ilmene henkilötunnuksesta, ne tulisi pystyä saamaan helposti rekisteritietojen yhteydessä.