Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 57-vuotiaan miehen ehdolliseen vankeuteen nuuskajutussa.
Murhasta tuomittu mies oli päässyt vapaaksi vankilasta muutamia kuukausia ennen kuin aloitti nuuskabisneksen. Hän oli vielä ehdonalaisessa. Kaikkiaan kyse oli yli 200 nuuskakilosta.
Rikokset tapahtuivat vuosina 2019 ja 2020. Mies oli tuonut nuuskaa maahan niin autolla Tornion kautta kuin tilaamalla sitä postitse. Kärykin oli välillä käynyt. Käräjäoikeuden mukaan mies lähetti toiselle miehelle kuvan kuljettamiensa nuuskien takavarikkoa koskevasta pöytäkirjasta saatteella ”ammatin varjopuolia, käry ei käyny tullissa, vaan kytille ihan muusta syystä”.
Mies kiisti syytteet
Mies väitti, että hän ei ollut syyllistynyt rikoksiin, vaan hänen kuljettamissaan nuuskissa oli kyse hänen järjestämistään ”nuuskareissuista”, joiden jälkeen hän kuljetti kavereidensa maahan tuomaa nuuskaa.
Myös postitetuissa nuuskissa oli hänen mukaansa kyse muiden hankinnoista. Hän väitti, että hänelle oli postitettu 35 kilon nuuskaerä hänen tietämättään. Syyksi hän epäili sitä, että hänellä oli mennyt ”sukset ristiin” henkilöiden kanssa, joita ei halunnut nimetä.
Oikeus ei pitänyt miehen kertomuksia uskottavina muuhun näyttöön nähden.
Lue myös: Nuuskaa salakuljetetaan Suomeen nyt valtavia määriä – "Nuorten naisten nuuskankäytön lisääntyminen on selvästi ilmiö"
Oli päässyt samana vuonna vankilasta
Poikkeuksellisen rikoksesta tekee se, että mies oli tehnyt rikokset suorittaessaan elinkautista vankeusrangaistusta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen vuonna 2006 murhasta elinkautiseen vankeuteen. Käräjäoikeus oli aiemmin katsonut miehen syyllistyneen asiassa tappoon.
Mies oli vuonna 2005 ampunut entuudestaan tuntemansa miehen omistamallaan aseella Espoossa. Kyseinen ase oli erittäin järeä, laittomasti hallussa pidetty käsiase. Mies ampui uhria viidesti keskivartaloon ja vasempaan käteen virittäen aseen aina laukausten välillä. Lopuksi hän löi uhria aseen perällä takaraivoon.
Hovioikeuden käsityksen mukaan teon motiivi saattoi olla se, että uhri peri mieheltä tuhansien eurojen velkaa vanhoista autokaupoista.
Helsingin hovioikeus hyväksyi miehen hakemuksen päästä ehdonalaiseen vapauteen vuonna 2018. Mies pääsi vapaalle jalalle, koska hän oli käyttäytynyt vankila-aikana lähes moitteettomasti, osallistunut työ- ja ohjelmatoimintaan, kouluttautunut vankeusaikana ja ollut pitkään avovankilassa, jonka ulkopuolella kävi töissä. Hänellä kuvailtiin myös olevan vankilan ulkopuolella hyvä läheis- ja tukiverkosto. Miehen riski syyllistyä väkivaltarikokseen uudestaan arvioitiin matalaksi.
Mies pääsi vankilasta ehdonalaiseen vuoden 2019 kesällä oltuaan vankilassa runsaat 14 vuotta.
Ehdollista vankeutta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus luonnehti miehen toimintaa nuuskan maahantuonnissa oma-aloitteiseksi, aktiiviseksi ja toistuvaksi. Huolimatta miehen vakavasta rikostaustasta ja teon tekemisestä ehdonalaisessa oikeus päätyi ehdolliseen vankeuteen.
– Rikosrekisterin perusteella [miestä] ei kuitenkaan ole tuomittu rangaistukseen vuoden 2006
jälkeen, eikä lainkaan nyt käsillä olevan tyyppisestä rikollisuudesta. Vastaajan aiempi rikollisuus ei edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Oikeuskäytännössä ensi kertaa talousrikoksista tuomittavat alle puolentoista vuoden vankeusrangaistukset ovat varsin vakiintuneesti tuomittu ehdollisina.
Huomionarvoista on, että mies oli aloittanut rikosten teon lokakuussa 2019, eli kolmisen kuukautta vapaalle jalalle pääsemisen jälkeen.
Puolison syytteet kaatuivat
Vuonna 1965 syntynyt mies tuomittiin neljästä salakuljetuksesta, kolmesta törkeästä veropetoksesta sekä veropetoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Ehdollisen ohessa hänet tuomittiin 40 päiväsakon rangaistukseen. Miehen 1960-luvulla syntyneen puolison syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa, sillä hänen ei katsottu osallistuneen rikoksiin.
Miehen kanssa nuuskabisneksiä tehnyt vuonna 1993 syntynyt mies tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 40 päiväsakkoon törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä veropetoksesta.
Miehet määrättiin ehdollisen ja sakkojen lisäksi korvaamaan Verohallinnolle 38 508 euroa.
Tuomio ei ole lainvoimainen.