Mainos

Kommentti: Suomi heräsi vaalikohmeloon ja juntturaan – miten tällä tuloksella kasataan hallitus ennen heinäkuun EU-puheenjohtajuutta?

8:17
Vaalien voittajiin lukeutuvat Antti Rinne ja Jussi Halla-aho vierailivat Huomenta Suomessa.

Olipahan vaaliyö. Eikä ole liioittelua sanoa, että nämä olivat historialliset eduskuntavaalit. Tulosta jännitettiin kuin naisleijonien MM-maalin videotarkistusta, kirjoittaa MTV uutisten kolumnisti Eeva Lehtimäki.

Edessä ovat poikkeuksellisen vaikeat hallitusneuvottelut, kun viisi keskisuurta puoluetta lähtee hakemaan todellista vaalivoittoa eli hallitusvaltaa.

SDP nousi ensimmäisen kerran suurimmaksi puolueeksi sitten vuoden 1999 Paavo Lipposen mahtiaikojen, mutta millaisella tuloksella. Koskaan aiemmin ensimmäistä sijaa ei ole voitettu alle 20 prosentin kannatuksella ja samalla puolueen historian toiseksi huonoimmalla tuloksella.

SDP sai 40 paikkaa eduskuntaan. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset nousi kuitenkin aivan kantaan 39 paikalla. Perussuomalaiset saivat jopa yhden lisäpaikan kesän 2017 puoluehajaannuksesta ja kannatusalhosta huolimatta.

Opposition punavihreäakseli SDP, vihreät ja vasemmistoliitto voitti ja erityisen riehakkaasti voivat juhlia vihreät ja vasemmistoliitto. Tämä jengi ei pysty kuitenkaan muodostamaan hallitusta 76 eduskuntapaikallaan ilman kokoomusta, perussuomalaisia tai keskustaa. Voitonjuhlia seuraa vielä kunnon vaalikohmelo.

Edessä pitkät ja vaikeat hallitusneuvottelut?

Sen jälkeen palapeli meneekin vaikeaksi. Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut suurimman puolueen puheenjohtajana, mutta hänellä ei ole selkeää vaalivoittajan mandaattia. Tilanne on niin sanotusti juntturassa eli jumissa jo valmiiksi. Antti Rinne tuskin nukkui yötään hyvin.

Ensimmäisenä on kysyttävä perussuomalaisilta, mitä he aikovat tehdä vaalituloksellaan. Helsingin vaalipiirin kaikkien aikojen kovimman henkilökohtaisen äänimäärän saalistanut Jussi Halla-aho vaikutti yöllä aidosti yllättyneeltä, miten korkealle tolppa nousi.

Perussuomalaisten pääsy hallitukseen näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä. Sillä ei ole ollut etukäteen hallituskavereita. Vuoden 2017 perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen aikaan keskusta ja kokoomus puhuivat sievistellen erilaisesta arvopohjasta.

Mutta on demokratian ja tuloksen halveksuntaa, jos hallitustunnustelija ja muut puolueet eivät uskalla sanoa suoraan, miksi Perussuomalaiset ei kelpaa hallitukseen. Samalla Jussi Halla-ahon on näytettävä kannattajilleen, oliko puolueella alun perinkään hallitushaluja ja onko maahanmuuttopolitiikan kiristäminen puolueen ainoa poliittinen ajuri.

Hallitusrunko voitaisiin muodostaa SDP:n ja kokoomuksen ympärille vahvistettuna Vihreillä ja parilla pienemmällä puolueella, esimerkiksi RKP:llä. Ongelmana ovat demarien ja kokoomuksen erilaiset talousohjelmat, erityisesti verotuksen suhteen tavoitteet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Riittääkö SDP:llä ja kokoomuksella luottamusta toisiinsa?

Puolueet muistavat myös karvaasti millaista yhteistyö oli ennen vuoden 2015 vaaleja Alexander Stubbin ja Antti Rinteen vedolla. Luottamusmittari ei ole sen jäljiltä korkealla. Luottamus tai sen puute ovat hallitusyhteistyön kova ydin.

Kokoomus menetti suurimman puolueen asemansa esimerkiksi Helsingissä, vaikka paikkoja se sai saman verran kuin vihreät. Hallitusvastuu ei näkynyt niin paljon kuin keskustalla. Yhden paikan voitto oli lähtötilanteeseen nähden se kuuluisa torjuntavoitto.

Miten paljon kokoomus on valmis taipumaan ja tinkimään siitä, että hallitustaival jatkuu? SDP:ssä ei ole julkisesti oltu innostuneita yhteistyöstä kannatuksensyöjä kokoomuksen kanssa.

Keskustan todennäköinen paikka karmean rökäletappion jälkeen on oppositiossa. Se voisi nousta hallitukseen lähinnä siinä tapauksessa, että enemmistöä ei saada millään muulla keinolla kasaan. Mutta näillä pelimerkeillä sekään ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Sen tietää myös Juha Sipilä, joka ei yöllä vielä vienyt puoluettaan suoraan oppositioon kuten Mari Kiviniemi vuonna 2011.

Suomessa on nyt siis viisi keskisuurta puoluetta. Samaan aikaan puolueet ovat tehneet hyvin reippaita vaalilupauksia, joiden talouspohja nojaa lähinnä työllisyysasteen kasvuun. Ilmassa on ollut jopa sitä kuuluisaa unelmahöttöä.

Naiskansanedustajien määrä vaalien valopilkkuja

Talouskurin ja leikkausvuosien jälkeen odotukset ovat korkealla. Nämä olivat muutosvaalit, mutta muutos tarkoittaa nyt monia erilaisia, jopa ristiriitaisia asioita.

Vihreät ja vasemmistoliitto vaativat vaalivoittajina hallitusohjelmaan koulutusta, ilmastonmuutostoimia, erilaista sosiaaliturvaa ja verotusta. Samalla mitataan, miten paljon niillä on kompromissihalukkuutta hallituspaikkoja vastaan. SDP on ollut sotkussa jo etukäteen vaalilupaustensa viestimisen kanssa, eikä kokoomus ole pystynyt olemaan yhtään selkeämpi.

Äänestäjät saattavat vielä yllättyä, mutta ei mukavalla tavalla.

Kuvioita sotkevat myös toukokuun EU-vaalit. Suomessa pitäisi olla ehdottomasti hallitus kasassa viimeistään ennen juhannusta, koska Suomen vaativa EU-puheenjohtajuus Brexit-vääntöineen alkaa heinäkuussa. Rinne itse on optimisti eli hallitusohjelma voisi olla valmis jo toukokuun lopulla.

SDP:n vaalilause oli: meillä taitaa olla sama suunta. Vielä siltä ei näytä.

PS: Vaalien ilopilkkuja oli se, että eduskunta uusiutui ja naiskansanedustajia tulee peräti 92.  

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja