Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Byrokratiaviidakko alkaa kotiovelta

Lehtikuva
Julkaistu 08.11.2013 12:58

Paula Lehtomäki

Ystäväni oli mukana valmistelemassa pientä paikallista ympäristöhanketta. Ajatus oli raivata pusikkoa kauniista jokimaisemasta, ja samalla kunnostaa kulkuväyliä, jotta mahdollisimman monet pääsisivät siitä nauttimaan. Suomalaisella maaseudulla tällaisiin hankkeisiin voi hakea EU-tukea.

Parisenkymmentä sähköpostia myöhemmin, lukuisten puhelinneuvottelujen ja lausuntojen jälkeen puuhamiehet ja –naiset päättivät luopua koko hankkeesta. Kartat, laskelmat, tarkennukset ja muut vaatimukset tuntuivat saavutettavaan hyötyyn nähden ylimitoitetuilta. Hankebyrokratia uuvutti ennen kuin koko hanke pääsi alkamaankaan. Valitettavasti tapaus ei ole ainutlaatuinen eikä edes pahimmasta päästä.

EU:n vika? Ei välttämättä. Yllättävän monet hallinnolliset kiemurat ovat pitkälti kotimaasta lähtöisin. Säädöksiä ja ohjeita tulkitaan tiukasti ja arkijärjelle vieraalla tavalla, jopa tietojärjestelmissä on epäkäytännöllisyyksiä. Väärinkäytösten metsästäminen on vienyt toiseen äärilaitaan estämään järkevää ja kustannustehokasta toimintaa. Byrokratiaviidakko ei todellakaan ole Brysselin keksintöä – me olimme itse siellä ensin.

EU:n komissio on käynnistänyt unionitasoisen Refit-hankkeen, jossa pyritään perkaamaan EU:n lainsäädäntöä ja sitä kautta vähentämään byrokratiaa. Mikä säädöksissä on vanhentunutta, mikä muuten tarpeetonta? Millaisissa asioissa unionin ylipäätään kannattaa olla mukana, ja miten laajalti asiat voidaan jättää jäsenvaltioiden tai alue- ja paikallistasolla päätettäviksi.

Komission hanke on kannatettava, mutta ei yksin ratkaise joidenkin ihmisten ja toimialojen kokemaa säädösähkyä.

Euroopassa pitää kaikkialla tunnistaa, että lainsäädännöstä on tullut yleislääke, jota tarjoamme kaikkiin vaivoihin. Kun kohtaamme jossain ongelman, ensimmäinen ratkaisu on laatia siihen lakeja. Useimmiten ongelma on kuitenkin aiheutunut juuri siitä, ettei entisiäkään ole noudatettu – kuten talouskriisin eri vaiheet ovat osoittaneet. Siksi ennen uusien sääntöjen laatimista on tarkkaan harkittava, vievätkö ne meitä todella eteenpäin, vai ovatko ne vain helppo tapa selittää itsellemme, että ongelma on hoidossa.

Toiseksi Suomessakin pitää kriittisesti tarkastella sitä lainsäädäntö- ja byrokratiakuormitusta, jonka olemme luoneet yritystemme ja ihmistemme iloksi ihan itse. Esimerkiksi viime vuosien uudistukset EU-tasolla yritystoimintaa koskevassa lainsäädännössä ovat antaneet kosolti mahdollisuuksia joustoihin pk-yritysten osalta. Onko näitä mahdollisuuksia hyödynnetty täysimääräisesti? Samalla kun osallistumme EU-tasoisiin talkoisiin, on oma kotipesä pidettävä järjestyksessä.

Ihmiset sääntöjä laativat ja niitä soveltavat, ja yleensä tarkoitusperä on hyvä. Tietty toimintakulttuuri on syntynyt pitkän ajan kuluessa ja muotoutunut normiksi. Suomessa siihen kuuluu säädösten tulkinnan äärimmäinen varovaisuus: halutaan olla varmalla pohjalla ja siksi tulkitaan tiukimman jälkeen. Hyvä tarkoitus muuttuu tässäkin käytännöksi, joka saattaa olla kaukana siitä, mitä lainsäätäjä on alun perin tarkoittanut.

Byrokratian purkutalkoissa niin kotona kuin EU:ssakin saattaisi auttaa pikkuisen nykyistä rennompi ote. Voidaanko lähtökohdaksi ottaa epäilyn sijaan luottamus? Voidaanko äärivarovaisuudesta siirtyä pari piirua rohkeuden suuntaan? Voidaanko odottaa, että arkijärkeä käytetään ilman että pykäliin kirjoitetaan: käytä järkeä. Sitä sietää pohtia, ja sitten toimia sen mukaan.

Lisää aiheesta:

Kommentti: Ensin maskit ja rokotukset, nyt koronapassit – näin poliittiset kunniakysymykset ja hämäläinen muutosvastarinta torppaavat Suomen koronataistelua Markus Leikolan kolumni: Isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta ennen kaikkea isostiPäätoimittajan kommentti: Suomen avaaminen koronakurimuksesta on vitkuttelua ja sekoilua – nyt tarvitaan asennemuutos ja nopeita toimiaPäätoimittajan kommentti: Marinin hallitus tarjoaa kolme viikkoa kovennettua – se ei ole paljon, mutta se voi silti olla liikaaMatti Vanhanen ihmettelee kolumnissaan THL-kritiikkiä: "Korona ja viisauden lajit – kriisin lopullinen hinta nähdään vasta myöhemmin"Työministerin nettikolumni: Normienpurkuponnistus, kerran vielä
Paula LehtomakiNettivierasMielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Paula Lehtomaki
  • 24.04.201508:16
    Vaalit 2015

    Paula Lehtomäki: Kansamme edustajat

  • 13.02.201516:18
    Nettivieras

    Paula Lehtomäki: Vaalien sietämätön vaikeus

  • 22.09.201411:56
    Nettivieras

    Sutiiko hallituksen nelivedolla?

  • 11.07.201411:43
    Nettivieras

    Stubb ja ulkopolitiikan linja

  • 16.05.201416:33
    Nettivieras

    Suomelle vahvempi oma ote