Bratislavan MM-kultajoukkueen puolustaja lopettaa – Raumanmeren rannikkotykin hieno ura sai lattean lopun vilttiketjussa: ”Kaikilla tarinoilla ei ole onnellista loppua”

7:27
Petteri Sihvonen arvioi videolla Kärppien ja Pelicansin ottelusarjaa.

Suomen 2011 MM-joukkueen puolustaja Janne Niskala lopettaa komean uransa. Hän nosti itsensä kovalla työllä Euroopan pakkieliittiin. Ura loppui pettymykseen, kun peliaikaa ei tullut Lukossa, mutta Niskala ei kanna silti kaunaa kenellekään.

– Numerot ovat 6 –1. Ne eivät jätä selittelylle sijaa, hehkuttaa Antero Mertaranta.

Suomi on voittanut juuri Ruotsin MM-kisojen finaalissa Bratislavassa. Yksi ison pelaajakeon sinivalkoisista työmuurahaisista on puolustaja Janne Niskala.

Hän pääsi juhlimaan hyvän raumalaisen ystävänsä Petri Vehasen kanssa Suomen kaikkien aikojen toista jääkiekon maailmanmestaruutta.

Se oli yksi unelman täyttymyksistä pelaajalle, joka ei ollut nuorena superlahjakkuus. Rakkaus lajiin ja raaka harjoittelu tekivät hänestä kuitenkin kovan ammattilaisen, joka niitti isoa tulosta Euroopan sarjoissa ja Leijonissa.

 – Aina maajoukkueessa pelataan joukkueelle, mutta siinä Slovakian joukkueessa oli poikkeuksellisen hyvä yhteishenki. Joukkue kasvoi turnauksen edetessä, palaset loksahtivat kohdalleen ja hiukan meillä oli onneakin, Niskala muistelee MTV Urheilulle. 

Niskalan teräviä viivakuteja, poikittaisliikettä viivalla ja oivaltavia avauksia ei nähdä enää ammattilaiskaukaloissa. Hän päätti lopettaa uransa 37-vuotiaana.

”Raumanmeren rannikkotykki” on siirretty asevarastolle.

 – Nuorena oli haaveena, että pääsen pelaamaan SM-liigaa, mutta en olisi voinut uskoa, että ura jatkuu näin pitkään, Niskala tuumii.

 – Isoin juttu on ollut, että olen ollut tunnollinen harjoittelija. Uran alkuvaiheessa ei ollut mitään isompia loukkaantumisia.

Niskala ilmoitti omasta lopettamisestaan tyylikkäästi julkaisemalla oman ilmoituksen kiitoskirjeen muodossa paikallislehti Länsi-Suomessa

Siinä Niskala totesi, että hänellä on ollut maailman paras ammatti. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

 "Aina kiva mennä hallille"

Kasvu eliittiluokan viivapakiksi ei tule hetkessä.

Niskala kuului niihin pelaajiin, joka teki aina hieman ekstraa peruskakun päälle. Hän oli nuorena tuttu näky kotikylänsä Kortelan ulkojäillä.

Eikä mitään jätetty sattuman varaan silloinkaan, kun piti raivata tie nuorten MM-kisajoukkueeseen vuonna 2001. Niskala veti kahdestaan yksykköstreeniä vieläkin Lukossa uraansa jatkavan Toni Koiviston kanssa.

 – Oma lisätreeni on ollut aina tapa. En sitten tiedä, että onko välillä tehty liikaa, Niskala naurahtaa.

Niskala uskoo, että itse perustreenistä pitäminen on yksi syy, minkä takia ura jatkui niin pitkään.

 – Voitot ovat tietenkin hienoja, mutta aina on ollut kiva mennä hallille.

On ”Nikke” viihtynyt jään lisäksi salilla ja pururadallakin. Armeijassa Säkylän Huovinrinteellä hän peittosi hiihtäjät ja suunnistajat maastojuoksukisassa – sininen smurffipuku päällä.

 – Siinä taisi olla porkkanana voitosta luvattu muutama vapaapäivä, Niskala naurahtaa.

(Juttu jatkuu kuvan alla)

 ”Omat pojat” -projekti kantoi maailmalle

SM-liigaura alkoi 2000-luvun alussa erittäin lennokkaasti. Lukko veti ikimuistoista ”Omat pojat” projektia, jonka aikana nuoria nostettiin härskisti edustukseen. Niskala peruutteli pakkinarina Jaakko Harikkalan kanssa.

– Aika paljon maksettiin oppirahoja. En tiedä, että olinko silloin vielä valmis pelaamaan SM-liigaa.

Kaudella 2001-02 tuli miinuksia 25, mutta arvokasta kokemusta kertyi peli peliltä. Kaudella 2003–04 Niskala iskikin jo 21 maalia ja nostatti mainetta valtakunnan eliittiluokan viivatykkinä.

Kun vuosikymmen kääntyi loppua kohti, Niskalan tiedettiin jo laajasti eurokentillä. Hän iski Färjestadissa kaudella 2006–07 ennätystehot 19+30=49 ja sai NHL-sopimuksen Nashville Predatorsin kanssa.

Puolustaja kaupattiin Tampa Bay Lightningiin, jossa pelit jäivät kuuteen. Niskala on silti tyytyväinen, että hän sai maistaa palan elämää maailman parhaassa sarjassa. Ja sai maalitikinkin auki.

Niskala lähti kuitenkin kesken kauden takaisin Ruotsiin, nyt Frölundan riveihin.

 – Turha NHL:ää on enää jossitella, Niskala kuittaa.

Niskala voi antaa kattavan arvion Euroopan huippusarjojen tasosta, sillä hän on nähnyt Suomen lisäksi Sveitsin (Zug), Ruotsin (Färjestad ja Frölunda), Venäjän (Metallurg, Atlant, ja Dinamo Minsk) pääsarjat.

– Kyllä KHL oli niistä kovin sarja. Venäjällä on aina omia kommelluksia, mutta ei siitä sarjasta ole pahaa sanottavaa.

Perhe on reissannut Niskalan matkassa ja tukenut häntä maailmalla. 

 – Perheen läsnäolo on tehnyt omankin arjen paljon helpommaksi.

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Aikaa perheelle ja golfille

Niskala on pysynyt maailmalla vietettyjen vuosienkin aikana aina perusraumalaisena, joka on halunnut lopettaa uransa kasvattajaseurassaan. Niskala teki 2014 kolmen vuoden sopimuksen, mutta ura jatkui vielä senkin jälkeen kaksi vuotta.

Hieno ura olisi ansainnut tyylikkäämmän lopetuksen.

Lukko nuorensi joukkuettaan heikon alun jälkeen, ja Niskala jäi sivuraiteille. Hän ei mahtunut loppukaudesta enää kokoonpanoon.

Niskala on huippunöyrä persoona, joka ei halua kenellekään pahaa. Aihe selvästi aiheuttaa hänessä tunteita, mutta nytkään puolustaja ei halua osoitella sormella ketään.

 – Kaikki tarinat eivät saa aina onnellista loppua, Niskala tyytyy toteamaan.

Niskalan kokemuspussista olisi jaettavaa suomalaiseen jääkiekkoon, mutta hän ei ainakaan vielä osa sanoa mahdollisesta valmennukseen siirtymisestä.

Nyt hän haluaa nauttia perusarjesta Tiina-vaimon sekä kymmenen ja kuuden ikäisten tyttärien kanssa.

Lähteekö golfin taso nyt nousuun, kun pelaamiseen liikenee enemmän aikaa?

 – Tasosta en tiedä, mutta ainakin pelaamaan pystyn enemmän, Niskala naurahtaa.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja