Bodomin murhapaikalla tehdään arkeologiset kaivaukset – halutaan selvittää, mitä jälkiä rikospaikalla käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä

Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat järjestävät kaivaukset Bodomin murhapaikalla. Kaivauksilla pyritään selvittämään arkeologian menetelmillä sitä, minkälaisia jälkiä murhapaikalla tapahtuman jälkeen käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä ja mitä tämä aineisto voi kertoa heistä.

1:00

Bodominjärvi tuli tunnetuksi 1960-luvulla kolmoismurhan myötä. Neljä nuorta lähti telttailemaan järven rannalle ja kolme heistä tapettiin raa’asti. Ainoana jäi henkiin Nils Gustafsson, jota syytettiin kolmesta murhasta vuonna 2005. Oikeudenkäynnissä hänet todettiin syyttömäksi.

Miksi ihmiset käyvät edelleen murhapaikalla?

Nyt järjestettävät kaivaukset ovat osa kaivausprojektikurssia, jossa perehdytään kaivauksen suunnitteluun ja raportointiin. Kurssilla opiskelijat suunnittelevat ja organisoivat ryhmissä kaivaukset valitsemalleen kohteelle, joka ei ole kiinteä muinaisjäännös.

Kaivauksilla yritetään tavoittaa materiaalisia jäänteitä ja merkkejä ihmistoiminnasta 60-luvulta nykypäivään. Lisäksi halutaan selvittää sitä, mistä syistä ihmiset käyvät edelleen murhapaikalla.

Kaivaus toteutetaan kaivamalla useita metri kertaa metri-kokoisia koekuoppia eri puolille niemeä. Kaivauksia varten on saatu maankäyttölupa Espoon kaupungilta.

Arkeologia mielletään perinteisesti esihistoriaa ja historiallista aikaa tutkivaksi tieteeksi, mutta arkeologisilla menetelmillä voidaan tutkia myös moderniin aikaan liittyviä kohteita, sillä ihmistoiminta jättää jälkiä maaperään ja ympäristöön.

Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat järjestävät kaivaukset Bodomin murhapaikalla ensi viikolla.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja