Syyttäjä: Bodom-surmien motiivina nuorten riita | MTV Uutiset
Syyttäjä: Bodom-surmien motiivina nuorten riita
Julkaistu 15.08.2005 05:34(Päivitetty 18.08.2005 05:32)
Bodominjärven kolmoismurhasta on luettu tänään aamuyhdeksältä syyte Espoon käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan kolmoismurhan motiivina oli nuorten riita ja Gustafsson lavasti teon seksuaalimurhaksi.
Bodom-oikeudenkäynti alkoi Espoon käräjäoikeudessa kello 9 muutaman minuutin kestäneellä syytteiden lukemisella. Nils Gustafssonin asianajaja Riitta Leppiniemi kiisti syytteet päämiehensä puolesta.
Syytäjät vaativat Gustafssonille elinkautista rangaistusta.
Kihlakunnansyyttäjä Tom Ifströmin mukaan Bodominjärven kolmoismurhan motiivina oli nuorten riita.
- Nils Gustafsson oli aiemmin illalla tuohtunut siitä, ettei päässyt seksuaaliseen kanssakäymiseen Irmeli Björklundin kanssa.
"Gustafsson suuttui muille"
Ifström kuvaili Gustafssonia äkkipikaiseksi ja kiivaaksi. Yöllä muu seurue oli sulkenut aggressiivisen Gustafssonin teltasta ja se oli syyttäjän mukaan ollut "piste iin päälle". Ifströmin mukaan Gustafsson oli vihan vallassa viiltänyt telttaan aukkoja ja sen jälkeen surmannut Seppo Boismanin.
Boismania oli potkittu tai lyöty sekä isketty puukolla kurkkuun. Karkuun pyrkinyttä Irmeli Björklundia oli isketty kahdesti kivellä päähän. Tuulikki Mäki oli ollut teltan perällä. Häntä oli lyöty kivellä kasvoihin ja puukolla lukuisia kertoja.
- Gustafsson oli uhrien ystävänä ainoa, joka pystyi toteuttamaan teot yllättäen ja niin, että uhrit eivät ymmärtäneet tilanteen vakavuutta.
Ifström ihmetteli miksi ulkopuolinen tekijä olisi laittanut Gustafssonin kengät jalkaansa. Ulkopuolinen tekijä ei olisi siirrellyt uhreja ta iskenyt telttaan lavastusiskuja. Gustafsson ei myöskään teltalla maatessaan pyytänyt tai hakenut apua.
Syyttäjän mukaan Gustafsson lavasti teon seksuaalimurhaksi.
- Poliisitutkinta lähti alussa väärille urille, eikä Gustafssonia kuultu epäiltynä ennen kuin vuonna 2004, Ifström totesi.
13 oikeudenkäyntipäivää
Oikeuskäsittelyssä on paikalla tänään kolmisenkymmentä toimittajaa ja saman suuruinen joukko kuvaajia.
Oikeus aikoo oikeudenkäynnin aikana mm. käydä surmapaikalla ja pystyttää teltan oikeussaliin. Todistajina kuullaan lääketieteen ammattilaisia, tapahtuma-aikaan lähistöllä olleita ja aiemmin surmia tutkineita poliiseja.
Oikeudenkäynnille on varattu aikaa 13 päivää. Gustafsson piti tänään puolenpäivän aikoihin tiedotustilaisuuden ja vastasi median kysymyksiin.
Syytteen nostamiseen riittää se, että syyttäjäkaksikolla on todennäköisiä syitä epäillä Nils Gustafssonia tekijäksi. Jotta käräjäoikeus voisi tuomita Gustafssonin, hänen syyllisyydestään ei saa jäädä järkevää epäilyä.
Tässä keskeisiä oikeudessa käsiteltäviä seikkoja:
TELTTA: Syyttäjä: Gustafsson hyökkäsi ulkopuolelta. Puolustus: Gustafsson oli sisällä.
Syyttäjien mukaan Gustafssonin syyllisyyden puolesta todistaa se, että 2000-luvulla tehdyissä dna-kokeissa teltasta ei ole löytynyt kenenkään ulkopuolisen verta. Syyttäjien mukaan Gustafsson ei olisi voinut selvitä niin vähin vammoin, jos hän olisi ollut teltan sisällä.
Puolustuksen mukaan teltasta ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä, koska esimerkiksi teltan ympäristöä ei tutkittu kunnolla 60-luvun heikossa rikospaikkatutkinnassa. Puolustuksen mukaan teltasta löydetyt dna-jäljet todistavat Gustafssonin olleen sisällä. Teoille ei ole myöskään motiivia.
KENGÄT: Syyttäjä: Kengät murhaajan jalassa. Puolustus: Ei Gustafssonilla.
Syyttäjien mukaan muutaman sadan metrin päästä löytyneet Gustafssonin kengät ovat olleet teknisten tutkimusten perusteella murhaajan jaloissa. Puolustuksen mukaan mikään ei kuitenkaan todista, että ne ovat olleet juuri Gustafssonilla. Puolustuksen mukaan paikalta kadonneet muut tavarat kertovat ulkopuolisesta tekijästä. Syyttäjien mukaan Gustafsson on piilottanut ne.
Syyttäjät sanovat, että Gustafsson on liioitellut vammojaan ja ollut itse asiassa toimintakykyinen murhien jälkeen ja voinut peitellä tapahtunutta. Puolustus vetoaa siihen, että aivovammapotilaana hoidetun Gustafssonin saamat vammat ovat olleet todellisia ja vakavia.
KUULUSTELUT: Syyttäjät: Kertomuksissa ristiriitoja. Puolustus: Muistikuvat voivat muuttua.
Syyttäjien kanta on se, että Gustafssonin kertomukset tapahtumista niin 60-luvulla kuin nyt ovat olleet ristiriitaisia ja se osoittaa Gustafssonin peittelevän tekoaan. Puolustus toteaa, että Gustafsson on johdonmukaisesti kiistänyt syyllisyytensä. Muistikuvien muuttuminen on ymmärrettävää, koska tapahtumista on esimerkiksi kerrottu julkisuudessa.
Gustafsson voi jäädä syyllisenäkin rangaistuksetta
Bodominjärven veriteosta syytetty Nils Gustafsson voi jäädä ilman rangaistusta, vaikka hänet todettaisiin Espoon käräjäoikeudessa syylliseksi. Syynä tähän ovat lainsäädännön muutokset.
Nykylain mukaan erityistä raakuutta ja julmuutta osoittavat teot ovat murhia, eivätkä ne vanhene. Vanhan lain mukaan murhia ovat kuitenkin vain vakaasti harkiten tehdyt teot.
- Vaikka Gustafsson voitaisiin todeta syylliseksi näihin tekoihin, toinen kysymys on se, onko tekoja nykylain mukaan pidettävä erityistä raakuutta ja julmuutta osoittavina, sanoo Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.
Oikeudessa ei voida Nuutilan mukaan ensimmäiseksi käsitellä sovellettavaa lainsäädäntöä.
- Gustafssonin pääväitehän on se, ettei hän ole tehnyt mitään rikosta.
Syyttäjät vaativat Gustafssonille kolmesta murhasta elinkautista rangaistusta. Puolustus katsoo, että syyteoikeus rikoksista on vanhentunut.
Bodom-tapausta mutkistaa myös se, että vaikka kyseessä olisi elinkautiseen rangaistukseen johtava murha, tekijän poikkeuksellisen korkea ikä tai teosta kulunut pitkä aika voivat laskea tuomittavaa rangaistusta elinkautisen alapuolelle.