Avarra kotiasi karsimalla tavaraa – "kaikki tärkein mahtuu matkalaukkuun"

Turhasta tavarasta luopuminen keventää mieltä ja avartaa kotia. Toimitus testasi 100 tavaran karsimishaasteen, jossa kodista laitetaan kiertoon 100 turhaa tavaraa. Lue testaajien kokemukset!

Yrttilaatikko kiertoon

Osallistuja: nainen, 28

Perheen koko: 2 aikuista

Lähtötilanne: Kirppisreissuista huolimatta tuntui, että tavaraa oli kertynyt runsaasti etenkin kaappien perukoille. 

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Haasteen toteuttaminen sujui helposti. Kun pääsin kirjahyllylle ja vaatekaapeille, tajusin, että määrä tulisi täyteen ainakin pienen vaivannäön jälkeen. 

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Eniten kiertoon lähti kirjoja ja vaatteita, molempia siitä syystä, ettei kaapissa ja hyllyssä enää ollut tilaa uusille. Miehen kanssa piti tosin neuvotella kaikesta yhteisestä, ja moni tavara jäikin siitä syystä vielä kaappiin. Myös turhia astioita lähti kirppikselle. 

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Yrttienkasvatuslaatikko, jollaisesta olin haaveillut kauan. Koska se ei kuitenkaan toiminut käytännössä, päätin, että turhaanpa se kaapissakaan tilaa vie. 

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Kannatti! Tuli lisää tilaa kotiin.

Eroon cd-levyistä

Osallistuja: Nainen, 29

Perheen koko: Asun yksin.

Lähtötilanne: Olen hyvä karsimaan esimerkiksi vaatteita niin, ettei kotonani ole paljon vaatetta, jota en koskaan käyttäisi. Voin tunnustaa, että olen säilöjä: säilön asioita "kaiken varalta" laatikoihin, joita en koskaan avaa. Säilytän myös esimerkiksi CD-levyjä, joita en kuuntele, koska kuuntelin niitä joskus. Tämä loppuu nyt.

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Helposti! Haaste innosti karsimaan ja oikeasti ajattelemaan tavaroita ja niiden merkityksiä.

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Tässä kertomus karsinnasta: "käyn haasteen nimissä CD-tornini kimppuun. Pistän menemään kaiken, millä ei ole tunnarvoa. Jopa itse tornin – jota kukaan ei tosinFB-kirpparilla halua ilmaiseksi. Ilmeisesti kaikilla on kaikkea liikaa. Karsin noin 50 CD-levyä. Ajattelin käydä myymässä nämä levyliikkeisiin, mutta kah – CD-levyjä ei enää ostellakaan. Ja minulla kun on oikeasti hyviäkin levyjä tarjolla! Kuulemma vain vinyylit kelpaisivat. Olen yllättynyt.

Levyjen lisäksi karsin pienen leffahyllyni vielä pienemmäksi. Miksi säilyttäisin elokuvaa, jonka voin katsoa sitten joskus, ehkä?

Vaatekaapista lähtee muutama niin sanottu ehkä-vaate, joita käytän hyvin harvoin. Olen haka säilömään vaatteita, jos olen käyttänyt niitä vähän aikaa sitten. Asiaa tarkemmin miettiessäni mieleen kuitenkin tulee useita aamuja, joina olen tuijottanut esimerkiksi erästä harmaata paitaa – ja päätynyt sitten johonkin muuhun. Heippa, paita!

Todellinen yllätys löytyy roipekaapistani, jossa säilytän kaikkea, mikä on "vaikea" kierrättää – rikkonaisia jatkojohtoja, kuulokkeita ja kaiken maailman piuhoja on pussillinen. Pussukan takaa löytyy toinen pussi, jossa on – ette arvaa – tyynyjä! Montako kertaa olen antanut yövieraalle toiseksi tyynyksi sohvatyynyn, koska "ei minulla ole tyynyjä". No, onpas!

Miten ihminen voi kolmisen vuotta asua asunnossa ja omistaa asioita, joita ei edes tiedä omistavansa? Naurettavaa. Jätän tyynyt paikoilleen. Piuhapussukka, vanha hiiri ja näppis lähtevät etsiskelemään uusia koteja."

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Varmaankin liitutaulu, jonka alun perin löysin dyykkaamalla. Annoin taulun ilmaiseksi eteenpäin FB-kirpparin kautta. Jonkun roska on nyt (toista kertaa) uudessa kodissa ja käytössä!

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Karsittuja tavaroita oli lopulta 152. Jäi olo, että haluan karsia vielä lisää. Yksi kaappi jäi ruopimatta… Karsiminen siis todella kannatti!

"Yllättävän helppoa"

Osallistuja: nainen, 28

Perheen koko: 2 aikuista

Lähtötilanne: Olen aina pitänyt itseäni suhteellisen hyvänä karsimaan ylimääräisiä tavaroita. En kiinny esineisiin helposti ja mieluummin hankkiudun turhasta tavarasta eroon kuin säilön sitä. Näin kaapit ja paikatkin pysyvät paljon helpommin siisteinä.

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Jostain syystä alkuun pääseminen oli tällä kertaa haastavaa. Olin uskotellut itselleni, ettei minulla juurikaan olisi karsittavaa – olenhan pitänyt itseäni kovana tavaroiden poisheittäjänä muutenkin ja tehnyt sitä säännöllisen epäsäännöllisesti. Haaste osoitti kuitenkin muuta ja loppujen lopuksi sata tavaraa tuli yllättävän kevyesti täyteen.

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Päätin heti haasteen aluksi, että karsin vain omia tavaroitani, sillä puolison tavaroiden poisheittäminen olisi tuntunut huijaamiselta. Kiertoon lähti iso kasa kirjoja ja jonkin verran muun muassa dvd-elokuvia. Erilaisia vaatteita, laukkuja, koruja ja huiveja kertyy selvästi helposti kaappeihini, sillä olen heittänyt niitä ennenkin reippaasti pois ja silti edelleen laatikoiden kätköistä löytyi tavaraa, jolle ei ole tullut käyttöä pitkiin aikoihin.

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Loppujen lopuksi suurin yllätys taisi olla se, että sata tavaraa tuli täyteen niinkin kivuttomasti, vaikka alussa uskottelinkin itselleni, ettei karsittavaa ehkä edes löytyisi niinkään paljoa. Ehkä yksi yllättävä asia oli se, miten paljon kaapeista löytyi erilaisia avaamattomia hygieniatarvikkeita kuten suihkusaippuoita, vartalovoiteita sekä muita peseytymisvälineitä. Kukaan ei tarvitse sellaisia määriä ja näitä pääseekin kiertoon monta avaamatonta purkillista! Ensi kerralla myös mietin kahdesti, ennen kuin ostan kenellekään lahjaksi pesusettiä.

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Karsiminen kannattaa aina! Seuraavaksi aion siirtyä pihavarastomme tyhjentämiseen – se jäi nimittäin vielä täysin tämän haasteen ulkopuolelle.

"Tiukkaa teki"

Osallistuja: Nainen, 24

Perheen koko: 2 aikuista

Lähtötilanne: Pidän kotini mieluusti siistinä, ja yritän välttää hyllyilläni turhia esineitä jotka vain keräävät pölyä ja tekevät kodin nopeasti sotkuisen näköiseksi. Tämä siisteysintoilu ei kuitenkaan koske kaappeja, vaan säilön mieluusti kaikkea turhalta tuntuvaa tavaraa, jota en kuitenkaan raaski heittää pois. Ehkä ei kuitenkaan ole erityisen merkityksellistä säilöä ensimmäistä juomaansa tyhjää kuohuviinipulloa, tai hulvattomalla etelänmatkalla käyttämäänsä paitaa, vai? 

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Alkuun karsiminen sujui yllättävän hyvin, sillä olin jo kauan aikaa suunnitellut vaatekaaapin siivousta. Myös kirjoja ja cd-levyjä lähti kiertoon hyvä määrä. Viimeiset kaksikymmentä tavaraa tekivätkin sitten jo tiukkaa. En meinannut löytää kotoani millään mitään pois heitettävää. Tiukan karsimisen jälkeen sainkin kuin sainkin lopulta sata tavaraa täyteen.

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Keräsin UFFille kasan vaatteita joita en oikeastaan koskaan käytä. Käytin vaatteet ja kengät kovan karsinnan läpi, ja yllätyin siitä kuinka paljon käyttämättömiä vaatteita kaapistani löytyikään. Lisäksi ylitse pursuileva kirjahylly oli helppo kohde, sillä en usko lukevani moniakaan hyllyyn kertyneitä romaaneja uudestaan. Heitin pois myös hyvän määrän vanhoja meikkejä ja muita kosmetiikkavälineitä. Puolisoni hieman rajoitti haastetta, sillä hän halusi ehdottomasti säilyttää esimerkiksi vanhoja pyyhkeitä, jotka itse olisin heittänyt pois samantien. 

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Heitin pois kauan sitten lehden tilaalahjaksi saamani rasvaprosenttimittarin. Mittari näyttää joka päivä eri lukemia, ja ajattelin pystyväni elämään tulevaisuudessa ilman arvauslukemaa omasta rasvaprosentistani.

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Kannatti! Vaikka karsin kodistani sata tavaraa, tuntuu että kotiini ei ilmestynyt yhtään lisätilaa. Kaikki turhat tavarat oli siis piilotettu kaappeihin, aivan kuten ounastelinkin. Huomasin myös sen, että olen yllättävän kiintynyt moniin esineisiin. Tuntui välillä hieman pahalta heittää roskiin muistoja, mutta samaan aikaan se oli todella puhdistavaa. Aivan kuin olisin jättänyt osan menneisyydestä lopullisesti taakseni. Nyt voin keskittyä täysillä uusien muistojen ja kokemusten keräämiseen, enkä vain elää vanhojen esineiden ja niiden luomien muistojen kautta. 

"Iloinen ja epäonnistunut olo"

Osallistuja: Nainen, 24

Perheen koko: Asun yksin

Lähtötilanne: Olen mielestäni loistava karsija, enkä juurikaan hamstraa tavaraa vain tavaran vuoksi. Arvelin, että kaapeistani löytyisi kyllä juu jotain kierrätykseen menevää, mutta pidin itseäni muuten aika hyvänä kierrättäjänä. Käyn säännöllisesti läpi kaappejani – erityisesti vaatekaapin – ja laitan kiertoon käyttämättä jääneitä vaatteita. Päästän helposti irti tavaroista, joilla minulla ei juuri sillä hetkellä ole paikkaa/käyttöä/tarvetta. Kotini on siisti, eikä pöytätasot täyty ylimääräisestä roinasta juuri koskaan – siitä pidän huolen lähes neuroottisesti. En esimerkiksi osta koskaan kirjoja tai leffoja, joten niitä löytyy koko asunnostani vain muutama. Käytän mieluummin kirjastoa tai leffavuokraamoa. Riippumattomuus tavaroista tuo minulle vapauden tunteen.

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Aloitin keittiöstä, jonka kaapit kävin läpi. En löytänyt mitään pois heitettävää. Kuivakaapinkin olin käynyt läpi jo jokin aika sitten. Juomalaseja harkitsen hetken, sillä niitä minulla on enemmän kuin ehkä tarvitsen. Seuraavaksi kävin läpi muita kaapistoja. Löysin yksittäisiä juttuja, joita laitoin kierrätys-kasaani. Tähän mennessä tavaroita oli noin parikymmentä. Luku sai minut tuntemaan itseni samaan aikaan iloiseksi, mutta myös hieman epäonnistuneeksi.

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Kierrätykseen päätyi muun muassa seuraavaa: muutama kirja, leffa ja cd-levy, vanhat kiharrin- ja suoristuraudat sekä kylpytakki. Kylpyhuoneesta oletin saavani enemmänkin tavaraa. Lopputulos oli kuitenkin vain noin 10 pulloa kynsilakkaa.

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Mikään tavara ei yllättänyt, lähinnä yllättävintä oli se, että olin unohtanut esimerkiksi suoristus- ja kiharrinraudat kaappini perukoille, vaikka en niitä ole käyttänyt vuosiin. 

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Oloni oli hieman pettynyt, sillä luulin, että olisin laittanut enemmänkin tavaraa kierrätykseen. Toisaalta voin olla iloinen ja ylpeä siitä, että en hamstraa turhaa romua kotiini. Karsiminen kannattaa ehdottomasti. Miksi säilöä tavaraa, jolla ei tee yhtään mitään?

Kosmetiikat pois

Osallistuja: Nainen, 24

Perheen koko: Asun yksin.

Lähtötilanne: Tiesin, että asuntoni parvella on odotellut kasa jätesäkkejä täynnä vanhoja vaatteita edellisestä muutosta asti. Myös vaatekomeron läpikäyminen hirvitti hieman. Karsin tavaroita noin kerran vuodessa ja etenkin muuttojen yhteydessä kamaa lentää surutta pois. Yritän toteuttaa poissa silmistä, poissa mielestä -taktiikkaa, joten suurin osa kadonneesta tavarasta oli asioita, jotka eivät olleet nähneet päivänvaloa aikoihin.

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Aloittaminen oli yllättävän hankalaa, sillä yritin vältellä taas parven rojuihin kajoamista. Päätin sen sijaan aloittaa kylpyhuoneen kaapista sekä kaapista, jossa säilön käyttöön pääsyä odottelevia kosmetiikkatuotteita ja lääkkeitä. Lopulta sain siskoni avulla myös parven raivattua, sillä hän ehdotti yhteisen kirpputoripöydän varaamista. Kirpputorilla myymättä jääneet vaatteet päätyivät joko UFF:lle tai Facebookin kierrätysryhmiin.

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Kiertoon lähti enimmäkseen vanhoja vaatteita ja kenkiä, joita myin sekä perinteisellä itsepalvelukirpputorilla että Facebookin kierrätysryhmässä. Kylppärin kaapeista ja lääkekaapista irtosi vanhentunutta kosmetiikkaa ja lääkkeitä, jotka palautin apteekkiin tai heitin roskiin. Lahjoitin myös käyttämättä jääneitä tuotteita parempiin koteihin. Kosmetiikkaa intohimoisesti hamstraavana en ole varmaan koskaan nähnyt kylppärin hyllyjä yhtä tyhjinä. Tunne oli niin puhdistava!

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Vanhentuneet fluoritabletit olivat käkkineet kylppärissä jo niin pitkään, että olin sokeutunut niille. Hyllystä vapautunut tila oli virkistävä näky.

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Karsiminen todellakin kannatti, vaikka jumituin haasteessa tavaraan 64. Varmasti keksin vielä loput 36 jostain, esimeriksi eräästä yläkaapista, jonka avaamista olen vältellyt jo hyvän tovin. Tästä vaikka seuraavan viikonlopun projekti!

"Ihminen pärjää vähällä"

Osallistuja: nainen, 38

Perheen koko: 5 henkeä, 2 aikuista ja 3 lasta

Lähtötilanne: Tavaroita, erityisesti pieniä lasten vaatteita kerääntynyt kaappeihin. Lisäksi kaikkea pientä tavaraa hamstrattuna ”sitten kun ja jos”-tilannetta varten. Kaappeihin ei enää mahdu mitään uutta ja oikeasti tarpeellista.

Miten haasteen toteuttaminen sujui? Hyvin kun pääsi alkuun. Piti kyllä varata aikaa, että pystyy käymään järjestelmällisesti aina yhden paikan läpi alusta loppuun. Oma mieli parani, mitä pidemmälle pääsi.

Millaisista tavaroista päätit luopua ja miksi? Liian pienistä lasten vaatteista, leluista, kummallisista koriste-esineistä jotka piilottelivat kaapin perukoilla, kaiken maailman muka muistopapereista, puolirikkinäisistä vaatteista tai leluista, joita en ole korjannut aikomuksesta huolimatta.

Mikä oli yllättävin tavara, jonka laitoit kiertoon? Ei niinkään yksittäinen tavara, vaan se kuinka vähällä ihminen oikein pärjää. En ymmärrä miksi kaikki tavara vaan päätyy lipaston laatikoihin. Loppupeleissä kaikki tärkein tavara mahtuu ihmisellä matkalaukkuun, miksi minulla kaapit ovat niitä pullollaan?

Millainen olo haasteesta jäi? Kannattiko karsiminen? Karsiminen kannatti, ja lapset olivat valmiit karsimaan jopa enemmän omista leluistaan kuin minä. Mitään tavaraa ei ole jäänyt ikävä, ja koti tuntuu ”vapaammalta” kuin ennen. Ei ole enää turhaa henkistä painolastia ja kaapeissa hiukka enemmän tilaa.


Lue myös:

    Uusimmat