Auttavista puhelimista tuli koronan kuumia linjoja – Soittajat ahdistuvat iltaa kohden

Koronaan liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet huomattavasti viime viikkojen aikana, kertoo Suomen Mielenterveyden (Mieli ry) kriisiauttamistoimintojen johtaja Outi Ruishalme.

Koronayhteydenottojen määrä on lisääntynyt Outi Ruishalmeen mukaan erityisesti poikkeusolojen julistamisen jälkeen ja määrä lisääntyy koko ajan.

Kriisipuhelimessa on viime aikoina esiintynyt pelkoja muun muassa omasta tai läheisen sairastumisesta. Myös muun muassa epätietoisuus ja uutiset ovat ahdistaneet ihmisiä.

Aiemmin soittajat kertoivat katsovansa uutisia eri medioista ja ahdistuvansa iltaa kohden. Samalla koettiin myös huolta siitä, että Suomi on vitkutellut rajoituksien laittamisessa. Ahdistus vaikuttaa kuitenkin helpottaneen osittain sen jälkeen, kun hallitus tiedotti maanantaina poikkeusoloista.

Myös poikkeusolojen vaikutukset elämään ovat tulleet esille puheluissa. Huolta on ollut muun muassa yksinäisyydestä, toimeentulosta, opiskelukuvioista ja parisuhteista.

Arkiset huolet korvasivat epämääräiset pelot

Mieli ry:n kriisipuhelimessa vastattiin viime vuonna keskimäärin reiluun 150 soittoon vuorokaudessa. Soittoyrityksiä oli vuorokaudessa keskimäärin 580. Nyt pystytään Ruishalmeen mukaan vastaamaan noin 250–280 soittoon, joista noin 17 prosentissa on puhuttu koronasta.

Korona on noussut parin viime viikon aikana esille myös Mannerheimin Lastensuojeluliittoon (MLL) tulleissa yhteydenotoissa, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Pari viikkoa sitten lasten ja nuorten puhelimesta etsittiin erityisesti tietoa ja haluttiin keskustella aiheesta. Osalla lapsista on ollut myös epämääräisiä pelkoja ja huolia muun muassa siitä, onko korona todellinen uhka ja voivatko he itse sairastua.

Tilanteen pitkittyessä huolen aiheet ovat muuttuneet aiempaa arkisemmiksi.

– Siellä on aika nopeasti tultu siihen arkitasoon ja yhteydenotoissa pohditaan, mitä kotona tehdään ja miten koulutyöt ja kaverisuhteet hoituvat, Pajamäki kertoo.

"On lupa oikoa asioita"

Pajamäki toivoo, että ihmisillä riittäisi poikkeuksellisina aikoina itseään kohtaan lempeyttä ja armollisuutta.

– Etenkään vanhempana ei kannata tai tarvitse suorittaa kaikkea yltiöpäisen hyvin. On lupa oikoa asioita.

Suuri osa lapsista ja nuorista viettää tällä hetkellä vanhempiensa kanssa paljon enemmän aikaa kuin ennen.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempia tarvitaan kaikenlaisten tunteiden vastaanottajiksi. Siellä voi olla ahdistusta ja pelkoa, mutta ehkä vielä tavallisemmin turhaumaa ja pettymystä peruuntuneista suunnitelmista ja kavereiden kanssa järjestetyistä asioista, Pajamäki kertoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja