Suomen autokanta lukeutuu tunnetusti Euroopan vanhimpien joukkoon. Vilkkaasta vanhojen autojen romutuksesta huolimatta autokanta jatkaa vanhenemistaan.
Suomessa kirjoitettiin viime vuonna yhteensä 88 362 romutustodistusta, mistä henkilöautoja oli 81 578. Määrä oli jopa 22 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017, jolloin romutusten kokonaismäärä oli 72 710 kappaletta. Iso osa kasvusta, arviolta noin 6 000 autoa, tuli romutuskampanjan kautta, mutta se ei yksinään selitä kasvua.
– Kierrätysmäärän kasvu on pitkäjänteisen viestintä- ja valistustyön tulosta, mutta viime vuoden huima kasvu on pääasiassa romutuspalkkion ja alalla tapahtuneen digiloikan ansiota, kertoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen.
Suomen autokannan korkea ikä näkyy myös romutukseen tulevien autojen iässä. Kun EU-maissa autot palautuvat kierrätykseen keskimäärin 15-vuotiaina, oli vastaava luku Suomessa viime vuonna 20,6 vuotta. Elinkaarensa päässä olevan auton romuttaminen Suomessa on ilmaista, ja sähköiseen romutuspoistoon siirtyminen on helpottanut alan toimintaa. Virallisen kierrätyspisteen kautta hoidettavasta romutuksesta omistaja saa romutustodistuksen, mikä takaa velvollisuuksien ja maksujen päättymisen.
Kasvanut romutusmäärä ja pitkästä aikaa yli 120 000 uuteen henkilöautoon kasvanut rekisteröintimäärä ei kuitenkaan riittänyt kääntämään Suomen autokannan keski-iän kasvua. Suomen henkilöautokannan keski-iäksi vuoden 2018 lopussa kirjattiin 12,1 vuotta. Keski-ikä kasvoi noin 1,3 kuukaudella vuoteen 2017 verrattuna. Autoalan laskelmien mukaan Suomessa pitäisi myydä vuosittain noin 150 000 uutta henkilöautoa, jotta autokannan keski-ikä kääntyisi laskuun.
Kuva: Mikko Autio