Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen ydinviesti on yksinkertainen. Asuntojen hintojen laskusta on tulossa pysyvämpi ilmiö suureen osaan Suomea.
Hypon mukaan puoli miljoonaa asuntoa sijaitsee Suomessa alueilla, joilla tehdään alle sata asuntokauppaa vuodessa. Viime vuonna joka toisen asunnon arvo laski.
Suomessa on 311 kuntaa ja viime vuonna väkimäärä väheni 247:ssä kunnassa. Selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa.
Asuntomarkkinoilla on käynnissä suurkaupungistuminen. Mitkä paikkakunnat ovat suurimpia kärsijöitä, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus?
– Pienten, vaikeuksissa olevien maakuntakeskusten liepeillä olevat alueet lukeutuvat niihin, jotka tulevat menettämään eniten väkeä. Esimerkkinä voisin mainita Vaasan ympäryskunnat, Seinäjoen tai vaikkapa Joensuun.
Mitkä kaupungit putoavat kasvukeskusten kyydistä?
– Joensuun ja Vaasan lisäksi Lahti lukeutuu niihin, joita aikaisemmin pidettiin kasvukeskuksina, mutta jotka tulevat todennäköisesti tippumaan kasvukeskusten joukosta.
Miten eriytyminen näkyy asuntojen hintakehityksessä?
– Se näkyy jo nyt erittäin selvästi. Vaikka viime vuonna talous kasvoi, työllisyys vahvistui ja korot olivat lähellä nollaa, asuntojen hinnat laskivat suuressa osassa Suomea. Asuntojen keskimääräistä nousua selitti ainoastaan kasvukolmion, eli Helsingin, Tampereen ja Turun vetovoima.
"Nurmijärvi-ilmiö" on siis haudattu?
– Se jäi 2000-luvun ihmeeksi. Sekä nuoret että ikäihmiset haluavat lähemmäksi palveluja kaupunkeihin asumaan. Kaksi autoa ja omakotitalo ei enää ole samassa määrin asumisunelma kuin se joskus oli. Myös asuntorahoituksen muuttuminen vaikuttaa. 2000-luvun alussa Nurmijärvelle rakennettavaan omakotitaloon saattoi saada 110 prosenttia asuntolainaa. Enää ei saa. Asuntorahoitus on tiukempaa niillä alueilla, joissa likviditeetti on heikompaa.