Asuntomarkkinoilla määrää nyt ostaja: Puoli miljoonaa suomalaista kotia sijaitsee alueilla, joilla tehdään alle sata asuntokauppaa vuodessa

Hypon mukaan puoli miljoonaa asuntoa sijaitsee Suomessa alueilla, joilla tehdään alle sata asuntokauppaa vuodessa. Viime vuonna joka toisen asunnon arvo laski.

Suomessa on 311 kuntaa ja viime vuonna väkimäärä väheni 247:ssä kunnassa. Selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa.

Asuntomarkkinoilla on käynnissä suurkaupungistuminen. Mitkä paikkakunnat ovat suurimpia kärsijöitä, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus?

– Pienten, vaikeuksissa olevien maakuntakeskusten liepeillä olevat alueet lukeutuvat niihin, jotka tulevat menettämään eniten väkeä. Esimerkkinä voisin mainita Vaasan ympäryskunnat, Seinäjoen tai vaikkapa Joensuun.

Mitkä kaupungit putoavat kasvukeskusten kyydistä?

– Joensuun ja Vaasan lisäksi Lahti lukeutuu niihin, joita aikaisemmin pidettiin kasvukeskuksina, mutta jotka tulevat todennäköisesti tippumaan kasvukeskusten joukosta.

Miten eriytyminen näkyy asuntojen hintakehityksessä?

– Se näkyy jo nyt erittäin selvästi. Vaikka viime vuonna talous kasvoi, työllisyys vahvistui ja korot olivat lähellä nollaa, asuntojen hinnat laskivat suuressa osassa Suomea. Asuntojen keskimääräistä nousua selitti ainoastaan kasvukolmion, eli Helsingin, Tampereen ja Turun vetovoima.

"Nurmijärvi-ilmiö" on siis haudattu?

– Se jäi 2000-luvun ihmeeksi. Sekä nuoret että ikäihmiset haluavat lähemmäksi palveluja kaupunkeihin asumaan. Kaksi autoa ja omakotitalo ei enää ole samassa määrin asumisunelma kuin se joskus oli. Myös asuntorahoituksen muuttuminen vaikuttaa. 2000-luvun alussa Nurmijärvelle rakennettavaan omakotitaloon saattoi saada 110 prosenttia asuntolainaa. Enää ei saa. Asuntorahoitus on tiukempaa niillä alueilla, joissa likviditeetti on heikompaa.

Mitä lääkettä Hypo tarjoaa siihen, ettei koko Suomea voi pitää asutettuna?

– Pinta-ala pärjää ilman asutusta, siksi tärkeintä olisi kohdistaa tukitoimet ihmisille. Pitää mahdollistaa se, että muualta Suomesta voi muuttaa kasvukeskuksiin, eli on taattava asuntojen riittävyys. Esimerkiksi ARA-asuntoihin pitää saada kiertoa, etteivät ne jämähdä niiden haltuun, jotka ovat sattuneet niihin joskus kymmenen vuotta sitten pääsemään.

Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä varainsiirtoverolle?

– Jos ihmiset tietävät, että varainsiirtovero laskee esimerkiksi vuoden päästä, asuntokauppa jäätyy. Siksi olisi tärkeää, että hallitus toimisi asian suhteen yön yli ja yllättäen. Mielestäni olisi hyvä, jos varainsiirtovero puolitettaisiin.

Tänä vuonna valmistuu ennätysmäärä uusia asuntoja. Onko nyt ostajan markkinat?

– On. Tarjontaa tulee rutkasti lisää samaan aikaan kun kysyntäpuoli on vaisumpaa juuri sijoittajien suurimman innostuksen loputtua. Erityisesti uusissa kohteissa ei kannata tuijottaa orjallisesti listahintaan, vaan tinkiä reippaasti.