Asunnottomien väheneminen ei näy järjestölle – "Yhä löytää ihmisiä nukkumassa lehtilaatikoissa"

– Asiakasmäärät eivät ole millään tavalla vähentyneet, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Nuorten osuus on kasvanut, ja kolmannes asiakkaista on 25-vuotiaita. Maahanmuuttajia on vähemmän, mutta osuus on parin viime vuoden aikana hiljalleen kasvanut.

Toisaalta hän uskoo, että maahanmuuttajat saavat apua ehkä virallisten palveluiden kautta, eivät siksi ohjaudu järjestölle. Paperittomia taas järjestö ei asunnon saannissa voi auttaakaan. Maahanmuuttajien osuuden odotetaan kuitenkin kasvavan lisääntyvän maahanmuuton myötä.

– He todennäköisesti pyrkivät kuitenkin pääkaupunkiseudulle ja voivat sen vuoksi jäädä asunnotta, Tiivola toteaa.

Pitkittynyt asunnottomuus tuo ongelmia

Asuntojen hinta ja kunnollisen toimeentulon puute on Tiivolan mukaan suurin yksittäinen syy asunnottomuuteen. Asunnottomuutta ei voida hänen mukaansa koskaan täysin estää, sillä kariutuvat parisuhteet ja muut elämän kriisit aiheuttavat hetkellistä asunnottomuutta. Esimerkiksi moni nuori on kokenut lyhyttä asunnottomuutta vanhemmilla asumisen ja oman asunnon välillä.

– Mutta jos ihmisellä ei ole riittävää toimeentuloa, ei hän saa uutta asuntoa. Asunnottomuus voi pitkittyä, ja mistä seuraa sitten muita asunnon saantia haittaavia ongelmia, kuten päihteiden käyttöä. Mitä lyhyemmäksi asunnottomuus jää, sitä helpompi se on ratkaista, hän kertoo.

Toinen ongelma on myös erilaiset elämän kriisit, kuten kumppanin kuolema tai vakava sairastuminen. Vaikka apua on tarjolla sekä virallisesti ja järjestöjen kautta, ei ilman tukiverkkoja heikossa tilanteessa oleva pysty apua välttämättä hakemaan. Silloin riski jäädä asunnottomaksi kasvaa.

Oma ryhmänsä on myös rikoksia tekevät, jotka istuvat useissa pienissä pätkissä vankilassa, eivätkä siksi saa vakituista asuntoa.

Suomalaisten suhtautuminen jakautunut

Tiivolan mukaan suomalaisten suhtautuminen asunnottomuuteen on jakautunut. Toiset haluavat auttaa ja tarjoavat jopa kotiaan asunnoksi. Toinen puoli taas ajattelee, että asunnoton on päihteiden käyttäjä, jonka asiat järjestyisivät, jos hän vain lopettaisi päihteiden käytön.

– Meillä ei ole enää juuri niin sanottuja rantojen miehiä, jotka oman elämäntapansa vuoksi olisivat asunnottomana. Heidät on pitkälle saatu asutettua erilaisilla asumisratkaisuilla, hän kertoo.

Asunnottomuus kuitenkin lisää päihteiden käytön riskiä, eikä ole aina helppo sanoa, kumpi seuraa kummasta.

– Eräs naisasiakas kertoi, ettei edes tajunnut olevansa asunnoton, kun joi niin paljon kestääkseen tilanteen.

Suomen asunnottomuus on piilossa

Suomessa asunnottomuus ei näy katukuvassa, kuten monissa muissa maissa. Suomessa onkin Tiivolan mukaan paljon asunnottomia, joista ei edes tiedetä. Monet esimerkiksi nukkuvat muiden nurkissa.

– Suomessa asunnottomuus on häpeällistä, minkä takia ihmiset menevät nukkumaan katseilta piiloon. Vaikka ei uskoisi, kyllä etsivä työ yhä löytää ihmisiä nukkumassa lehtilaatikoissa, yleisissä vessoissa ja rappukäytävissä. Lähtökohtana on se, että ihmiset hakeutuvat suojaan. Eivät ihmiset vapaaehtoisesti palellu tai vietä yötä ulkona.

Ratkaisu kohtuuhintaisissa asunnoissa

Ratkaisu asunto-ongelmaan on selkeä. Kaupunkiin pitäisi saada lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntojen rakentaminen ei tätä välttämättä ratkaise, koska uudet asunnot eivät ole kohtuuhintaisia.

– Toivon innovatiivisia, vaihtoehtoisia asumisratkaisuja vähätuloisille. Markkinatilanne on pääkaupunkiseudulla ollut aina hankala, eivätkä kaikki varmasti voi muuttaa yksiöön kantakaupunkiin, hän toteaa.

Olisi myös tärkeää, että tarjolla olisi matalan kynnyksen palveluita elämän ongelmia kohdanneille.

– Tilanteet voivat olla vaikeita ja haastavia, mutta ne eivät ole toivottomia. Jos ihminen ”saadaan kiinni”, yleensä häntä pystytään auttamaan, Tiivola kertoo.