Asunnottomien määrä on tilastojen mukaan vähentynyt. Asunnottomille matalan kynnyksen tukea tarjoavalle Vailla vakinaista asuntoa ry:lle asunnottomien määrän lasku ei näy.
– Asiakasmäärät eivät ole millään tavalla vähentyneet, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Nuorten osuus on kasvanut, ja kolmannes asiakkaista on 25-vuotiaita. Maahanmuuttajia on vähemmän, mutta osuus on parin viime vuoden aikana hiljalleen kasvanut.
Toisaalta hän uskoo, että maahanmuuttajat saavat apua ehkä virallisten palveluiden kautta, eivät siksi ohjaudu järjestölle. Paperittomia taas järjestö ei asunnon saannissa voi auttaakaan. Maahanmuuttajien osuuden odotetaan kuitenkin kasvavan lisääntyvän maahanmuuton myötä.
– He todennäköisesti pyrkivät kuitenkin pääkaupunkiseudulle ja voivat sen vuoksi jäädä asunnotta, Tiivola toteaa.
Pitkittynyt asunnottomuus tuo ongelmia
Asuntojen hinta ja kunnollisen toimeentulon puute on Tiivolan mukaan suurin yksittäinen syy asunnottomuuteen. Asunnottomuutta ei voida hänen mukaansa koskaan täysin estää, sillä kariutuvat parisuhteet ja muut elämän kriisit aiheuttavat hetkellistä asunnottomuutta. Esimerkiksi moni nuori on kokenut lyhyttä asunnottomuutta vanhemmilla asumisen ja oman asunnon välillä.
– Mutta jos ihmisellä ei ole riittävää toimeentuloa, ei hän saa uutta asuntoa. Asunnottomuus voi pitkittyä, ja mistä seuraa sitten muita asunnon saantia haittaavia ongelmia, kuten päihteiden käyttöä. Mitä lyhyemmäksi asunnottomuus jää, sitä helpompi se on ratkaista, hän kertoo.
Toinen ongelma on myös erilaiset elämän kriisit, kuten kumppanin kuolema tai vakava sairastuminen. Vaikka apua on tarjolla sekä virallisesti ja järjestöjen kautta, ei ilman tukiverkkoja heikossa tilanteessa oleva pysty apua välttämättä hakemaan. Silloin riski jäädä asunnottomaksi kasvaa.
