Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskusteli tiistaina siitä, missä järjestyksessä suomalaiset tulisi rokottaa koronavirusta vastaan. Kokouksen annista ei vielä tiistaina annettu yksityiskohtia julkisuuteen, mutta asiaa koskeva tiedote saattaa tulla jakoon keskiviikkona.
Ryhmän sihteerinä toimiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi tiistaina illansuussa ainoastaan, että kyseessä oli rakentava ja hyvä kokous ja että hän oli laatimassa tiedotetta.
Ryhmän puheenjohtaja, Turun yliopiston infektiotautiopin professori Ville Peltola kertoi aiemmin tiistaina tekstiviestitse STT:lle, että kannanotto julkaistaan huomenna, todennäköisesti iltapäivällä.
– Yksityiskohtaisia linjauksia ei voida tehdä, kun rokotettakaan ei ole vielä käytettävissä, hän viestitti.
Myöskään Peltola ei kommentoinut vielä ryhmän kannanoton asiasisältöä.
Ryhmä ei yksin päätä rokotusjärjestyksestä vaan asia menee jatkokäsittelyyn THL:ään, josta se etenee sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). STM kysyy näkemyksiä vielä eri sidosryhmiltä.
– Tämä on pitkällinen prosessi, Nohynek sanoi ennen kokousta.
Päätöksen rokotusten hankinnoista tekee STM.
Se milloin koronarokotteita mahdollisesti saadaan Suomeen, riippuu Nohynekin mukaan siitä, milloin eri lääkeyhtiöiden rokotteille saadaan myyntilupia. Hän arvioi, että ensimmäiset rokotteet voitaisiin saada alkuvuodesta.
Lue myös: Helsingissä kehitettävä nenäsumutekoronarokote voi olla käytössä ensi syksynä – nämä tekevät siitä professorin mukaan pistosta paremman vaihtoehdon
"Täytyy muistaa, että palvelemme potilaita"
Ensimmäisten rokotettavien joukossa ovat todennäköisesti ne terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka ovat suurimmassa infektioriskissä oman työnsä vuoksi, jotta he voivat ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan valinta tehdään luultavasti niin, että etusijalla terveydenhuollon ammattilaisista ovat ne, jotka työskentelevät infektio-osastolla, päivystyksessä tai teho-osastolla.
Kyse on Myllymäestä sekä työntekijöiden että potilaiden suojaamisesta. Pakolliseksi rokote ei kuitenkaan tule.
Työnantajalla on oikeus siirtää koronarokotteesta kieltäytyvät toisiin tehtäviin.
– Luulen, että hoitajille ja lääkäreille, jotka eivät kerta kaikkiaan suostu ottamaan tai eivät terveyssyistä voi ottaa rokotetta varmaan löytyy toisentyyppistä terveydenhuollon työtä, esimerkiksi etävastaanottotyötä.
Hän sanoo ärsyyntyvänsä julkisuudessa käytävästä rokotekeskustelusta, joka liian usein johtaa tunnepohjaiseen päivittelyyn.
– Minä itse, minun napani, minun itsemääräämisoikeuteni. Täytyy muistaa, että me palvelemme potilaita, hän näpäyttää.