Syöpään sairastuu joka kolmas suomalainen. Luku on korkea, mutta niin on selviytymistarinoiden määräkin. Docrates Syöpäsairaalan asiantuntijoille esitetyt kysymykset syövästä kuitenkin paljastavat, että syöpä pelottaa monia jo ennen minkäänlaisten diagnoosien tekemistä.
Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Tom Wiklund vastaa lukijoiden mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin muun muassa rintasyövästä.
Tutustu Docrates-syöpäsairaalan toimintaan täällä.
"Minulla ei toivottavasti ole syöpää. Pelko syövästä on kuitenkin vahva johtuen ehkä siitä, että ruokavalio ei ole terveellisin tai monipuolisin. Antaako mikään yleinen verikoe vihjeitä syövästä? Voiko tavallinen verenkuva, joka otetaan muissa tutkimuksissa, paljastaa asiaa?"
– Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että mikä tahansa syöpä voidaan havaita varhaisessa vaiheessa verikokeesta. Valitettavasti vielä ei ole kehitetty verikoetta, joka osoittaisi muita kuin verisyöpiä. Eri syöpiin liittyviä poikkeavia verikokeita on lukuisia, mutta yleensä muutokset ovat havaittavissa vasta, kun syöpä on levinnyt. Yleisin poikkeus tästä on PSA, joka useimmiten nousee herkästi paikallisessakin eturauhassyövässä, mutta voi kohota myös muissa eturauhassairauksissa.
”Lääkäriin en viitsi mennä rinnan takia”
Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista, mikä tekee siitä yleisimmän syövän naisten keskuudessa.
"Voiko kipeä rinta olla 65-vuotiaalla merkki syövästä? Kipu alkoi kainalosta ja on kahden kuukauden aikana levinnyt rintaan. En tunne varsinaista kyhmyä. Huolettaa kovasti, kun tämmöistä ei ole aikaisemmin ollut eikä suvussani ole ollut syöpää."
"Voiko rinta olla kosketusarka, jos on rintasyöpä?"
"Vasemmassa rinnassa on tuntunut pari viikkoa eräänlaista paineen tunnetta ja tuntuu, että aamuisin rinta painuu alaosastaan kiinni vartaloon. Voiko olla kyse syövästä?"
"Minulla on vasemman puoleinen rinta ollut kummallinen jo lähes muutaman vuoden ajan. Se on paljon isompi kuin toinen rinta. En pysty olemaan ollenkaan ilman rintaliivejä, kun rinta on niin inhottavan tuntuinen ja se vetää kummallisesti kainaloon ja alas. Pieniä kyhmyjä tuntuu, rinta on tosi arka ja epämiellyttävän tuntuinen. Kävin vatsan tähystyksessä ja vatsalaukussa oli jotain peitteitä tai jotain sellaista. En saanut kunnon vastausta lääkäriltä siitä, mitä ne ovat. Pitääkö olla huolissaan? Olen jättänyt asian sikseen, enkä kysellyt enempää. Lääkäriin en viitsi mennä rinnan takia. Ajattelevat vain, että on ihan normaalia ja ei nuorella voi olla mitään. Täytän tänä vuonna 30 vuotta."
– Rintasyöpä on usein pitkään oireeton, mutta paikalliseenkin rintasyöpään voi liittyä oireita. Oireettoman kyhmyn lisäksi voi tuntua kipua rinnassa, nännin tai rinnan iho vetäytyy, rinnassa esiintyy turvotusta tai nännistä tulee vuotoa.
– Jos uusi oire ilmestyy rinnan alueelle tai tunnet kyhmyn, kannattaa aina hakeutua lääkäriin jatkotutkimuksiin. Vaikka rintasyövän yleisyys lisääntyykin merkittävästi 50 ikävuodesta alkaen, on rintasyöpä mahdollinen huomattavasti nuoremmillakin.
"Äidiltäni leikattiin rintasyövän takia osa rinnasta. Jälkikäteen kerrottiin, että rintaa leikattiin liian vähän eikä vartijaimusolmukkeita löydetty, vaikka kuinka tongittiin. Tästä syystä hänelle määrättiin kovat sytostaattihoidot ja uusi leikkaus. Miten on mahdollista, että niitä ei löydetty? Tätä ei lääkärin mukaan ollut aiemmin hänelle tapahtunut."
– Näiden tietojen perusteella on vaikea arvioida, mistä syystä imusolmuketta ei löydetty. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että tuntemattomasta syystä radioaktiivinen merkkiaine ei ole kulkeutunut imusolmukkeeseen, eikä siten ole näkynyt kuvissa eikä sitä ole ollut mahdollista havaita detektorin avulla.
– Rintasyöpäleikkaus aloitetaan usein vartijaimusolmukkeiden poistolla. Leikkausta edeltävänä päivänä rinnassa olevan kyhmyn viereen ruiskutetaan pieni määrä radioaktiivista ainetta, joka hakeutuu samoihin imusolmukkeisiin, joihin rintasyövänkin imunesteet kertyvät. Alue kuvataan, jotta nähdään, missä imusolmukkeet sijaitsevat. Leikkauksessa käytetään vielä detektoria, jonka avulla löytyy nyt radioaktiivinen vartijaimusolmuke, joka poistetaan ja jonka patologi tutkii. Mikäli vartijaimusolmukkeessa ei todeta syöpää, voidaan muut kainalon imusolmukkeet jättää leikkaamatta.
"Minulla on todettu levinnyt rintasyöpä. Keuhkopussissa oli etäpesäke, joka katosi sytostaattihoidoissa. Nyt kuitenkin puoli vuotta hoitojen jälkeen keuhkon etäpesäke on kasvanut kolmen senttimetrin kokoiseksi. Minulle kerrottiin, että keuhkoja ei voi leikata, mutta luin, että Englannissa tehdään leikkauksia. Leikataanko keuhkoja Docrates Syöpäsairaalassa, jotta minun ei tarvitse mennä Englantiin?"
– Vaikka kuvauksissa olisi havaittavissa vain yksi etäispesäke, voi elimistössä olla muitakin pieniä etäpesäkkeitä, jotka eivät näy kuvauksissa. Siksi silloin kun rintasyöpä on levinnyt sisäelimiin, kuten keuhkoihin, hoidetaan sitä perinteisesti lääkkeillä.
– Joissakin tilanteissa voidaan kuitenkin harkita yksittäisen etäpesäkkeen leikkausta tai hyvin tarkasti suunniteltua sädehoitoa, jos pesäkkeitä on vain yksi ja se on tarkasti rajoittunut. Tällöin on eduksi tehdä levinneisyystutkimukset mahdollisimman tarkasti, jotta voidaan sulkea pois mahdollisuus muualla esiintyvistä etäpesäkkeistä. Tilanne voidaan selvittää Docrates Syöpäsairaalassa, ja mikäli paikallisen hoidon katsotaan hyödyttävän potilasta, voidaan se joko sädehoitaa Docrateella tai leikata Docrateen yhteistyökumppanisairaalassa Suomessa.
”Onko mitään enää tehtävissä?”
Eturauhassyöpä on yleisin syöpä, johon suomalaiset miehet sairastuvat. Säde- ja lääkehoitojen aktiiviseen kehittämiseen erikoistunut Timo Joensuu on Docrates Syöpäsairaalan sädehoidon ylilääkäri. Eturauhassyövän asiantuntijana hän vastaa siihen liittyviin kysymyksiin.
"Miehen aggressiivista eturauhassyöpää hoidettiin aluksi leikkauksella, sitten sädehoidoilla ja lopuksi hormonilääkityksellä. PSA-arvot ovat kuitenkin nousseet, nyt luku on 13. Onko mitään enää tehtävissä?"
– Leikkauksen ja sädehoidon jälkeen noussut PSA kielii eturauhassyövän uusiutumisesta. Uusiutuma voi olla joko poistetun eturauhasen paikassa, lantion imusolmukkeissa tai etäpesäkkeinä esimerkiksi luustossa. Ensin tulisi selvittää esimerkiksi PSMA PET-TT -tutkimuksella, missä uusiutuma sijaitsee. Sen jälkeen voidaan määritellä tarvittava hoito.
– Usein hoidoksi suositellaan lääkehoitoja. Uusia, eri tavalla vaikuttavia lääkehoitoja on kehitetty viime vuosina lukuisia. Jos uusiutuma on paikallinen, voidaan myös harkita ulkoista tai kudoksen sisäistä sädehoitoa. Eturauhassyöpää voidaan hoitaa myös radioaktiivisilla lääkkeillä, jotka hakeutuvat syöpäsoluihin tai niiden välittömään läheisyyteen ja tuhoavat eturauhassyövän etäpesäkkeitä.
"PSA-arvo on 1.8, voisiko silti olla eturauhassyöpä?"
– PSA-arvo kertoo eturauhassolujen tuottamien valkuaisaineiden määrästä ja sitä pitää aina tulkita huomioiden miehen ikä, eturauhaseen liittyvät muut sairaudet ja eturauhasen koko. Merkityksellistä on myös PSA-arvon kasvunopeus. Eturauhassyöpää voidaan joissakin tilanteissa havaita jo näinkin matalilla PSA-arvoilla. Niin kutsutulla Stockholm3-testillä tilannetta voidaan tutkia lisää, sillä testin avulla on laajoissa tutkimuksissa löytynyt aggressiivistakin eturauhassyöpää jo 1-3 välillä olevilla PSA-arvoilla.
"Mitä tarkoittaa Gleason 6 -luokan eturauhassyöpä?"
– Patologi määrittelee eturauhassyövän pahanlaatuisuusasteen mikroskooppitutkimuksen perusteella käyttäen kansainvälistä Gleason-luokitusta. Mitä suurempi Gleasonin summaluku on, sitä aggressiivisemmin käyttäytyvä syöpä on kyseessä. Eturauhassyövän Gleason-pisteytys on käytännössä välillä 6-10, jolloin Gleason-arvo 6 tarkoittaa yleensä hyväennusteista tautia.
”Lääkärit olivat sanoneet hänelle, että kasvainta ei voi leikata”
Haimasyöpä on vakava tauti, joka on yleistymässä. Tuomo Alanko on syöpätautien erikoislääkäri sekä Docrateen lääkehoidon ylilääkäri ja vastaa vatsan alueen syöpiä koskeviin kysymyksiin.
"Mitkä ovat vatsasyövän yleisimpiä oireita?"
– Vatsan alueella voi esiintyä useita eri syöpiä, kuten mahalaukun, paksusuolen tai haiman syöpä. Kukin näistä aiheuttaa erilaisia oireita. Valitettavan usein vatsan alueen syövät ovat kuitenkin pitkään oireettomia, ja siksi ne havaitaan vasta, kun syöpä on jo edennyt. Oireet voivat tulla hiipien, mutta yhteistä niille on se, että ne havaitsee muutoksena aiemmasta. Oireita voivat olla vatsan poikkeava täyttymisen tunne syödessä, vatsan toiminnan muutos, ulosteen värin muutos tai kipu vatsassa. Myös yleisoireet, kuten laihtuminen ja väsymys, voivat kieliä vatsan alueen syövästä.
"Minulla on löydetty adenoomia paksusuolesta. Ilmeisesti muut matalia, mutta yksi korkea syöpäepäily. Onko leikkaus välttämätön? Entä jos koko suoli joudutaan poistamaan, onko avanne välttämätön?"
– Paksusuolen tähystyksessä löytyy usein hyvänlaatuisia adenoomia, jotka voivat kehittyä syöväksi. Adenooman poisto tähystyksessä on yleensä riittävä toimenpide. Jos adenooman näköinen muutos patologin tarkastelussa osoittautuu syöväksi, tarvitaan laajempi leikkaus, jossa poistetaan kyseinen suolen osa. Läheskään aina ei tarvita avannetta, vaan suolen päät voidaan ommella yhteen.
"Minulla on vatsa koko ajan turvoksissa ylhäältä ja alhaalta ja painaessa tuntuu aika kovalta. En tiedä, onko se vain rasvaa vai mitä se on. Jos syön vähänkään liikaa niin minua alkaa sattumaan vatsaan ja oksettamaan. Usein kun röyhtäisen syötyäni liikaa, niin minulla nousee ruokaa ylös. Myös peräaukkoni lähellä on joku outo kova paise, joka on todella kipeä. Se on ollut siellä jo aika kauan. En tiedä, voiko se olla peräpukama. Tuntuu välillä, että ulostaminen on vaikeaa. Aivan kuin jotain olisi suolessa ulosteen tiellä."
– Näiden kuvattujen oireiden takana voi piillä useita syitä ja niiden arviota varten tarvitaan lisää tietoa ja vähintään lääkärin suorittama yleistutkimus. On mahdollista, että lääkäri myös määrää lisätutkimuksia tarkemman oirehistorian ja tutkimuslöydösten perusteella. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua pian, ettei oireiden syyn löytyminen viivästy turhaan.
"Minulla todettiin 2012 paksusuolensyöpä, joka oli jo lähettänyt metastaaseja maksaan ja keuhkoihin. Maksasta pesäkkeet on poistettu, mutta keuhkoista ei, koska ovat keuhkojen alaosassa tasaisena "tähtitaivaana". Tästä johtuen tauti on määritelty parantumattomaksi ja lääkitys/hoito jarruttavaksi. Olisiko tähän kuitenkin jotain radikaalimpaa hoitoa kuin sytostaatit ja solusalpaajat?"
– Tarinasi kuvastaa hyvin sitä, kuinka levinneen paksusuolisyövän hoito on kehittynyt viime vuosina. On tullut uusia tehokkaita lääkkeitä, ja myös etäpesäkkeitä leikataan aktiivisesti.
– Keuhkotilanteeseen on vaikea ottaa kantaa näillä tiedoilla, mutta jos tarkkojen kuvantatutkimusten perusteella arvioidaan, että leikkauksella ei voida kaikkea syöpää poistaa, ei leikkausta suositella. On kuitenkin tärkeää todeta, että jatkuvasti tulee uusia mahdollisia lääkkeitä levinneen paksusuolisyövän hoitoon, joten näistä kannattaa kysyä hoitavalta lääkäriltä.
"Haimasyöpää ei suostuta leikkaamaan, kun kasvain on kiertynyt jonkun suonen ympärille. Miksi?"
"Minun läheisellä ystävällä, 62-vuotiaalla naisella, todettiin kesäkuussa 2016 haimasyöpä. Häntä on hoidettu sytostaateilla kesästä lähtien. Lääkärit olivat sanoneet hänelle, että kasvainta ei voi eikä kannata leikata. Kasvain on haiman reunassa kietoutuneena verisuoneen. Voisiko siellä yksityisessä sairaalassa leikkausta kuitenkin harkita?"
– Haimasyöpä havaitaan valitettavan usein tilanteessa, jossa sitä ei voida leikata tavalla, joka hyödyttää potilasta. Leikkauksen esteenä voi olla, että syöpää ei saada irrotettua riittävän suurella marginaalilla terveistä kudoksista vaurioittamatta tärkeitä terveitä rakenteita, joita ei voida korvata. Tässä tilanteessa voidaan joskus harkita lääke- tai sädehoidon aloittamista ja arvioida leikkauksen mahdollisuutta myöhemmässä vaiheessa uudestaan.
"Eikö Pagetin tautiin eli ulkosynnyttimien syöpään ole olemassa muuta hoitoa kuin leikkaus? Leviääkö muualle kehoon? Näkyykö mistään kokeista?"
– Ulkosynnyttimien Pagetin tauti on harvinainen ihosyöpä. Se on yleensä pinnallinen, jolloin sen hoito on pelkkä leikkaus. Ulkosynnyttimien Pagetin tautia harvinaisempi muoto on syvemmälle kasvava rauhasrakenteista lähtöisin oleva syöpä. Tämän syövän leikkaushoitoon liitetään joskus ulkoinen sädehoito, mikäli leikkaushoitoa ei katsota riittäväksi.
”Lääkettäkö tähän ei ole olemassa?”
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Myös ihosyövät ovat yleisiä. Suomalaisten kysymyksiin laajalle levinneistä syövistä vastaa Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Tom Wiklund.
"Minulla on keuhkoissa etäispesäke ja nyt sanottiin, että näyttää, että se on paksuuntunut. Mitä se tarkoittaa? Onko niin, että se lähtee kasvamaan? Seuraava kontrollikäynti kesäkuussa."
– Kuvantatutkimuksissa voidaan nähdä uusia muutoksia tai tarkastella jo tiedossa olevissa tapahtuneita muutoksia. Tyypillisesti aikaisemmin havaittu etäpesäke kasvaa seurannan aikana tai pienenee hoidon aikana, kun hoito on tehokas. Tämän lisäksi muutokset saattavat näkyä kuvissa aikaisempaa hennompina tai tiiviimpinä. Tällä ei välttämättä ole merkitystä ja silloin päätetään usein ottaa uusi kuvaus muutaman kuukauden kuluttua, jolloin mahdollisesti näkee muutoksia etäpesäkkeen koossa.
"Melanooman hoitokeino on lähtökohtaisesti leikkaus? Lääkettäkö tähän ei ole olemassa?"
– Ihomelanooman hoito on aina leikkaus, kun se vain on mahdollista. Ihomuutoksen poiston lisäksi saatetaan myös tutkia ja poistaa ihomuutoksen lähellä olevia imusolmukkeita. Joissakin tilanteissa, kun melanooma on levinnyt imusolmukkeisiin, voidaan leikkauksen jälkeen vielä antaa liitännäislääkehoitoa, jolla pyritään vähentämään riskiä sairauden uusiutumiselle. Uusia, usein hyvinkin tehokkaita lääkehoitoja, niin sanottuja immuno-onkologisia lääkehoitoja, on myös viime vuosina löytynyt niin paikallisesti levinneeseen melanooman, jota ei voida leikata, kuin sisäelimiin levinneen melanooman hoitoon.