Studio55.fi-lähetyksessä vierailleen Liikenneviraston Kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalaisen mukaan Suomen tieverkoston kehityssuunta on huononeva.
Suomen tieverkoston käyttö on kasvanut, mutta ylläpito vähentynyt. Liikenneviraston Kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalainen kertoo, että päätiestön kunto on pyritty pitämään hyvänä.
– Olemme joutuneet keskittymään pintakunnon hoitamiseen. Mutta myöskin nämä tiet ovat siinä iässä, että tarvittaisiin rakenteellisia korjauksia, Karjalainen kertoo.
Rakenteellisten muutosten tekeminen sen jälkeen, kun tie on jo rapistunut, tulee kalliimmaksi kuin se, että tarvittavat korjaustoimenpiteet tehtäisiin nyt.
Teiden rapistumisella on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Se johtaa siihen, että suomalaisen yhteiskunnan toimintaedellytykset huononevat. Yritysten kilpailukyky huononee, logistiikkakustannukset kasvavat, summaa Karjalainen.
Rahojen ollessa tiukoilla, kunnossapitotoimissa joudutaan priorisoimaan ja harjoittamaan täsmätoimintaa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi reikien paikkaamista tiestä, mutta ei koko tien päällysteen vaihtamista.
– Mutta on olemassa selkeä uhka siitä, että täytyy alkaa puuttumaan päivittäisen kunnossapidon tasoon. Joka tarkoittaa sitä, että aurauksiin annetaan pidempiä toimenpideaikoja, liukkaudentorjuntaan annetaan pidempiä toimenpideaikoja. Mutta näihin me emme haluaisi mennä, koska ne ovat myös liikenneturva-asioita, Karjalainen sanoo.
Liikenneturvaan vaikuttavat myös urautuneet tiet, jotka lisäävät esimerkiksi vesiliirron vaaraan. Huonokuntoisilla teillä ajaminen lisää myös polttoaineen kulutusta. Autoa joutuu myös todennäköisesti korjaamaan useammin. Teiden huonontuessa myös nopeus- ja painorajoitukset lisääntyvät.
Teiden kunnossapidon rahoitustaso on tiukka. Suomessa rahaa on budjetoitu noin 6000 euroa per tiekilometri. Ruotsissa luku on puolet suurempi, Norjassa jopa nelinkertainen.
Kuinka paljon lisää rahaa teiden kunnossapitoon tarvittaisiin? Katso lähetys!