Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätyminen Keskusrikospoliisin epäiltyjen rekisteriin ei muuta Suomen ja Venäjän välisiä suhteita, uskoo Helsingin yliopiston Renvall -instituutin dosentti Arto Luukkainen.
Hän ei myöskään usko, että Venäjä käyttäisi tätä tapausta tulevaisuudessa hyödyksi.
– Putin itse suhtautui tähän hyvin valtiomiesmäisesti. Myös mediassa tätä on käsitelty Venäjällä maltillisesti.
Ainoa, joka menetti Luukkaisen mukaan malttinsa, oli suomalainen osapuoli.
– Näytti siltä, että ainakin joillakin tuli hieman sellainen suomettumisreaktio, pelättiin mitä tässä nyt tapahtuu. Samalla todisteltiin omaa poliittista lojaalisuutta sillä, että kauhisteltiin miten järkyttyneitä ollaan. Kyseessä kuitenkin oli ikävä vahinko.
Luukkainen vertaa samanlaista tapahtumaa naapurimaamme Ruotsin kanssa.
– Olisimme vaikka todenneet, että Ruotsin kuningas olisi ollut moottoripyöräjengien kanssa, niin siihen olisi todettu, että oho, sattuipa vahinko.
– Tämä osoittaa myös sen, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat yhä sellaisessa tilassa, että ei oikein osata suhtautua luontevasti asioihin. Se näyttää pahalta.
Kulttuurinen yhteentörmäys
Putin on aikaisemmin esiintynyt moottoripyöräjengien kanssa. Luukkaisen mukaan se on pitkälti imagokysymys.
– Tässä ei ole kyse rikollisesta toiminnasta kysymys, vaan tulevan Venäjän puhunnan etsimisestä ja sen asettamista oikeisiin raiteisiin. Suomessa taas moottoripyöräjengit luetaan pitkälti rikollisiksi. Tämä on sellainen kulttuurinen yhteentörmäys.
