Miksi viherkasvi tekee kuolemaa? Asiantuntija kertoo yleisimmät syyt | MTV Uutiset
Asiantuntija listaa suomalaisten yleisimmät virheet viherkasvien hoidossa – "Oikeastaan se pahin, mitä voimme tehdä"
1:56Ota nämä asiat huomioon huonekasvien hoidossa ja onnistut!
Julkaistu 23.01.2022 09:59
Emmi Niiniaho
Talvi koettelee viherkasveja pimeydellään ja kylmyydellään. Oikealla hoidolla ne selviävät kuitenkin hyvin kohti valoisampaa aikaa.
Viherkasvien harrastamisesta on tullut viime vuosina sangen suosittua ja lähtökohtaisesti se on hyvin palkitsevaa puuhaa. Kasvit kasvavat ja pukkaavat uusia lehtiä saaden asunnon näyttämään vehreämmältä.
Sitten tulee talvi, kasvu lakkaa ja pahimmassa tapauksessa suosikkikasvisi näyttää kuolevan pystyyn. Missä on menty vikaan?
Plantagen Jyväskylän myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana kertoo, että talviaikana valtaosa kasveista on lepotilassa. Tämän takia myös kasvien hoidon pitäisi olla hieman erilaisempaa kuin valoisalla kasvukaudella.
Mitään rakettitiedettä kasvien hoitaminen ei ole, mutta moni suomalainen sortuu helmasyntiin, jonka vuoksi kasvit eivät välttävättä selviä talven yli.
Mistä tietää, koska on aika kastella kasvit?
Jos olet kasvukaudella kastellut kasvit esimerkiksi kerran viikossa, talvella tarve saattaa olla vain kerran kahdessa viikossa, Uuttana toteaa. Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti vähentää sitä vesimäärää, mitä kasveille viikoittain antaa.
– Liika kastelu on oikeastaan se pahin, mitä voimme talvella kasveille tehdä, Uuttana toteaa.
Pienempien kasvien kohdalla voi opetella, paljonko ruukku painaa silloin, kun multa on ehtinyt kuivahtaa.Shutterstock
Useimmilla kasveilla mullan pitäisi antaa kuivahtaa, ennen kuin kasville antaa enempää vettä. Mullan pintakuivuus voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa.
– Voi vaikka ihan rohkeasti työntää sormen sinne ruukkuun, että tuntuuko se multa hieman syvemmältäkin jo kuivalta.
Toinen keino, varsinkin pienemmille kasveille, on opetella, minkä painoinen kasvi on. Kun ruukkua nostaa, voi arvioida, tuntuuko se painavalta vai kevyeltä, eli olisiko se mahdollisesti kastelun tarpeessa.
– Näin talviaikaan kasvin pitäisi saada käytettyä se vesi pois, ennen kuin sinne laitetaan lisää vettä. Jos aina vaan annetaan uutta vettä, ennen kuin kasvi on ehtinyt käyttää edellisen satsin, ruukkuun kerääntyy liikaa kosteutta, mistä seuraa hapenpuutetta, johon kasvi voi kuolla.
Vaikka liikakastelu on ehkä yleisin ongelma, toisilla kastelu voi mennä kuitenkin toiseen ääripäähän.
– Eli kastellaankin liian vähän. Jotkut isot kasvit voivat olla sellaisia, että niille ei osata antaa riittävästi vettä.
Viirivehka nuupahtaa kun se tarvitsee vettä, mutta nostaa lehtensä jälleen pystyyn sitä saatuaan.Shutterstock
Kasvien veden tarve on hyvin kasvikohtaista ja omien kasviensa kanssa pitää vain opetella ja tarkkailla, milloin kukakin vettä kaipailee. Osa kasveista myös selkeästi näyttää janonsa.
– Esimerkiksi viirivehkalla lehdet alkavat helposti roikkua, kun multa on kuivahtanut, mutta toisaalta ne nostavat oksansa taas nopeasti pystyyn, kun ne saavat vettä.
Kun eletään vuoden pimeimpiä aikoja, kaikki valo kannattaa käyttää hyödyksi.
– Jos vain mahdollista, kasveja kannattaa siirtää lähemmäs ikkunoita. Isommille kasveille suosittelisin myös kasvivalojen käyttöä, jotka auttavat kasveja selviämään pimeän talven yli, Uuttana vinkkaa.
Hyvin vetoisat ikkunat tai asunnon tuulettaminen pakkaskeleillä on kasveille kuitenkin myrkkyä.
Jos ikkunat eivät vedä ja ikkunalauta ei ole liian kylmä paikka, kasvit kannattaa siirtää varsinkin talvella lähemmäs valoa.Shutterstock
– Koska talvella se ilma on todella raakaa. Tässä tapauksessa kasveja kannattaa siirtää mieluummin vähän sivumpaan. Ikkunalaudat voivat olla talvella yllättävän kylmiä ja kasvit saattavat alkaa voida juuristaan huonosti.
Valon ja vetoisuuden suhdetta kannattaakin tutkia tapauskohtaisesti. Jos ikkunoista ei niinkään vedä, valo kannattaa hyödyntää.
Jos kasvi on huoneen perimmäisessä nurkassa ilman lisävaloa, se alkaa voida huonosti.
Lehtien pudottelu kuuluu Uuttanan mukaan kasvien normaaliin vuosikiertoon.
– Kasvit monesti poistavat niitä vanhempia lehtiä lepotilan aikana.
Siinä, paljonko kasvi lehtiään tiputtelee; on huomattavia eroja. Uuttana mainitsee esimerkkinä limoviikunan, joka saattaa talviaikaan karistaa melko paljonkin lehtiä.
– Jos nyt kaikki lehdet eivät ala tippumaan, ei kannata olla huolissaan. Keväällä voi sitten leikata kuivia tai lehdettömiä oksia pois ja katsoa, miten kasvi lähtee kasvamaan, kun valon määrä lisääntyy.
Limoviikuna saattaa karistaa talvella lehtiään reilustikin, mutta siitä ei tarvitse välttämättä huolestua.Shutterstock
Kasvia voikin siis harventaa melko rohkeasti, jos osa oksista näyttää siltä, etteivät ne enää toivu.
Se, mistä Uuttanan mukaan kuitenkin kannattaa huolestua on, jos kasvi alkaa vanhojen lehtien sijaan pudottelemaan tuoreita, juuri kasvattamiaan lehtiä.
– Uudet lehdethän tulevat aina sinne oksien kärkeen. Sitten olisin enemmän huolissaan, jos sieltäkin alkaa tippumaan lehtiä.
Uusien kasvien ostaminen paukkupakkasilla saattaa tuntua arveluttavalta, mutta sekään ei ole täysi mahdottomuus.
Uuttana vinkkaa kuitenkin sanomaan kaupassa kasvin pakkaajalle, kuinka pitkään kasvi todennäköisesti joutuu olemaan ulkona, niin kasvi myös pakataan sen mukaisesti.
– Jos on kovat pakkaset, niin suosittelisin, että kasviostoksilta suunnattaisiin aina suoraan kotiin ja autokyyti on tietysti kasville turvallisin, Uuttana toteaa.
Kasvin turvaksi on kuitenkin olemassa myös kikka, jos joudut kuljettamaan sen kotiin jalkaisin ja kasvi hetkellisesti kylmälle altistuu.
– Kasvin ympärille laitetaan ensinnäkin enemmän paperikerroksia, mutta vaikka se olisikin hyvin pakattu, kovilla pakkasilla kannattaa hetki odottaa, ennen kuin pakkauksen käärii auki kotiin saavuttuaan.
Uuttanan mukaan pakettia voi pitää avaamattomana puolesta tunnista tuntiin, jolloin lämpötila ehtii tasaantumaan.
