Pistävistä ötököistä harva pitää, mutta joillekin pelko voi olla jopa elämää rajoittavaa.
Ampiaispelko voi saada alkunsa ikävästä kokemuksesta, psykoterapeutti Eeva-Liisa Luste sanoo.
– Sille voi olla monia selityksiä, miksi pelko etenee fobiaksi asti.
Fobiasta puhuttaessa pelko on liiallista ja usein epärealistista. Ihmiset, joilla on jokin fobia, kokevat pelon hyvin hallitsevaksi, ja saattavat usein vältellä paikkoja, joissa pelon kohteeseen voisi törmätä.
Noin yhdellä kymmenestä aikuisesta on jokin fobia.
Lue myös: Espoolainen Teemu löysi ampiaispesän erikoisesta paikasta
"Harvoin aiheuttavat todellista vaaraa"
Lapsista puhuttaessa ampiaispelko voi syntyä esimerkiksi omasta kokemuksesta, kertomuksista ja läheisten suhtautumisesta.
– Silloin lapsi ehdollistuu yhdistämään piston ampiaiseen, Luste sanoo.
Tämän kaltaisen täsmäpelon lievittämiseen voi Lusteen mukaan auttaa ymmärrys ja oikea tieto aiheesta.
– On tärkeää ymmärtää, että harvoin ampiaiset aiheuttavat todellista vaaraa. Suomessa ei ole ihmiselle hengenvaarallisia hyönteisiä.
Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa henkilö on pistolle allerginen.
Lue myös: "Tehon ajatellaan olevan pysyvä" – milloin allergikon kannattaa hakeutua siedätyshoitoon?
Ampiainen pistää kahdesta syystä
Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvarin mukaan ampiainen pistää yleensä kahdesta syystä. Joko uhattuna on ampiaisen pesä tai sen oma henki. Sorvarin neuvo piston estämiseksi on välttää huitomista ja liikkua muutama askel kauemmas.
– Tällöin ampiainen hoksaa, että kyseessä on isohko eläin, eikä mikään syötävä palanen.
Huitominen voi olla ihmiselle automaattinen reaktio, kun ampiainen tulee lähelle. Huitomalla saattaa kuitenkin viestiä ampiaiselle, että sen henki on uhattuna, jolloin se saattaa pistää.
Vaikka yleisesti ottaen ampiaisen pisto ei ole ihmiselle vaarallinen, Sorvari huomauttaa, että esimerkiksi kaulan ja suun alueen ovat piston kannalta ikävimpiä, sillä piston aiheuttama turvotus suun ja kaulan alueella voi vaikeuttaa hengitystä. Ampiaisen pisto voi tietysti olla vaarallinen osuessaan muuallekin, jos henkilö on pistolle allerginen.
Luste muistuttaa myös, että esimerkiksi vaatetuksella ja tuoksuilla voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon ampiaiset kiinnostuvat. Esimerkiksi kirkkailla väreillä, kukkakuoseilla ja makeilla hajuvesillä saattaa tietämättään houkutella ampiaisia luokseen.
Lue myös: Sairaanhoitajan vinkit pirullisten hyttysten ja muiden hyönteisten puremiin
Fobiasta kärsivälle apua terapiasta
Kovaa pelkoa voidaan myös hoitaa esimerkiksi terapiassa. Esimerkiksi altistusterapiasta voi olla hyötyä fobiasta kärsivälle.
– Altistusterapiassa pelolle altistetaan asteittain. Tässä tapauksessa se voisi tarkoittaa esimerkiksi ensin katsomalla kuvaa ampiaisesta tai kuuntelemalla sen surinaa, Luste sanoo.
Altistusterapia toteutetaan aina hallitussa ympäristössä, josta pääsee tarvittaessa pois.
Milloin itikan, paarman tai ampiaisen pistosta pitää mennä lääkäriin? Juttu jatkuu videon alla.
0:45
Sorvari pitää ampiaispelkoa ymmärrettävänä.
– Ampiaiset ovat ihmisen näkökulmasta arvaamattomia, ja ne eivät kulje meidän tekemiemme sääntöjen mukaan.
Sorvari sanoo, että ei itse pelkää ampiaisia, mutta hänen mielestään niihin tulisi suhtautua kunnioittavan varovaisesti.
– Ei niitä kannata pelon vuoksi turhaan vihatakaan. Ne ovat tärkeitä luonnonelementtejä.
Terapiahoidon lisäksi joillekin voi olla apua lääkityksestä. Mieliala- tai ahdistuslääkkeet voivat helpottaa arkea, jos pelko rajoittaa normaalia elämää.
– Usein tällaisen täsmäpelon taustalta löytyy muutakin laajempaa ahdistusta, Luste huomauttaa.
Lue myös: Mitkä hyönteiset oikeasti pistävät Suomessa? Varo yleistä virhettä: "Melkein mikä tahansa yrittää purra tai pistää, jos..."
Älä vähättele toisen pelkoa
Toisen pelon vähättely ei Lusteen mukaan kannata, vaikka pitäisi sitä täysin aiheettomana. Tilanteet, joissa pelkäävä ihminen joutuu kohtaamaan pelon kohteen, tuntuvat hänelle usein hyvin todellisilta vaaratilanteilta, vaikka hän muuten ymmärtäisi reaktion olevan jopa järjenvastainen.
Tilanteessa, jossa toinen pelkää suunnattomasti, on läheisen syytä pysyä rauhallisena.
– Toinen ei rauhoitu, jos läheinen pelkää, Luste sanoo.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että pelkäävän välttämiskäyttäytymistä ei tule mahdollistaa.
– Jos toisen pelko huolestuttaa, on läheisen hyvä ohjata hänet avun piiriin, Luste neuvoo.
Lue myös: Paniikkikohtaus laittaa kehon koville – tämän takia jälkikäteen on usein huono olo
Ampiaisia on loppukesästä enemmän
Ampiaisia esiintyy koko Suomen alueella, ja kuningattaret alkavat perustamaan pesiä suunnilleen toukokuussa. Pesät kasvavat syksyä kohden, ja ampiaistyöläisiä on loppukesästä enemmän liikkeellä.
Sorvari sanoo, että ampiaiset voivat loppukesästä vaikuttaa aggressiivisemmilta, koska niillä alkaa olla pulaa ravinnosta syksyä kohden.
– Pesässä on nälkäisiä ampiaisentoukkia, ja työläiset alkavat sen takia olemaan vähän tiukilla ravinnonkeruun suhteen, ja tulevat siksi mielellään ihmisten lähettyville grilliruokien ja juomien perässä.
Sorvarin mukaan ampiaisenpesää ei tulisi yrittää hävittää itse. Pesää ei muutenkaan tulisi hävittää, ellei se ole aivan välttämätöntä, ja silloinkin on syytä kääntyä tuholaistorjujan puoleen.
Ampiaiset saattavat perustaa pesiä esimerkiksi talon kattorakenteisiin, ja monesti ampiaisenpesä saattaa löytyä myös maan alta, esimerkiksi jyrsijöiden tekemissä koloissa.