Asiakirjat paljastavat: Viikot vaihtuivat evakuointipäätöksessä päiviksi – Afganistanin tilanteen eskaloituminen yllätti viranomaiset

Lue myös: 

Naton joukkoja ei olisi aluksi otettu mukaan ensipäätökseen

Elokuun 11. päivän muistiossa sisäministeriön alustavan näkemyksen mukaan Suomen osallistuminen Nato-osuuteen jäisi myöhempään vaiheeseen.

Suomi kuitenkin päätti, että se evakuoi jo ensimmäisessä vaiheessa enintään 30 henkilöä, jotka ovat olleet Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa sekä näiden samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet mukaan lukien täysi-ikäiset naimattomat lapset.

Saunamäen mukaan suullisissa keskusteluissa myöhemmin kävi ilmi, että ulkoministeriö oli saanut Natolta pyynnön tukea Naton kriisinhallintajoukkoon kuuluvia.

– Siinä vaiheessa (11. elokuuta) ne (pyynnöt) eivät olleet meille vielä tulleet. Suullisissa keskusteluissa kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että heidät on perusteltua ottaa mukaan tähän ensipäätökseen, Saunamäki sanoo.

"Apua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin evakuoituja"

Muistioissa hahmotellaan paljon sitä, mitkä eri henkilöryhmät otettaisiin evakuointien piiriin.

Ensisijaisina nähtiin edustuston nykyiset työntekijät sekä näiden perheenjäsenet. Lisäksi omana ryhmänään muistioiden mukaan tulisi pohdittavaksi entiset työntekijät sekä kriisinhallintaoperaatiossa puolustushallinnon palveluksessa aiemmin olleet henkilöt.

Pohdittavaksi tulisi muistion mukaan myös henkilöryhmiä, joilla on ollut linkki Suomeen työskentelyn kautta, esimerkiksi kehy-hankkeissa työskennelleitä.

Kansalaisjärjestöille työskennelleet eivät kuitenkaan olleet mukana Suomen evakuointilistoilla. Saunamäki sanoo, että rajanveto edellytti huolellista punnintaa. Ensisijaisesti arvioitiin sitä, ketkä ovat uhka-arvion mukaan suurimmassa vaarassa. Lisäksi päätökset oli kyettävä hyvin selkeästi perustelemaan.

– Varmasti on niin, että ihan oikeasti apua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin evakuoituja. Nämä ovat hankalia rajanvetoja, joita tehdään erilaisten arvioiden pohjalta, Saunamäki sanoo.

Tulkkien uskottiin aiheuttavan mediassa keskustelua

Elokuun 9. päivän valmistelukokouksen muistiossa lisäksi todetaan, että median ja poliitikkojen huomio kohdistunee tulkkeihin.

Saunamäen mukaan näin ajateltiin, sillä muualla maailmassa on keskusteltu paljon tulkkien tilanteesta. He identifioituvat Saunamäen mukaan tahona, jonka selkeästi ajatellaan työskentelevän liittoumalle ja heihin kohdistuu siksi uhkaa.

Suomen evakuointilistoille tulkit eivät kuitenkaan päätyneet. Syynä oli Saunamäen mukaan se, että keskusteluissa ilmeni, että puolustusministeriöllä ei ole ollut omia tulkkeja yli kymmeneen vuoteen, vaan he ovat olleet muiden maiden palkkalistoilla.

Suomalaiset sotilaat poistuivat 26. elokuuta

Afganistanin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen takia valtioneuvosto päätti 13. elokuuta, että Afganistanissa Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia perheineen voidaan ottaa Suomeen ja heille myönnetään oleskelulupa.

Suomeen päätettiin ottaa tuolloin enintään 130 henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Kaksi päivää myöhemmin 15. elokuuta valtioneuvosto päätti nostaa Afganistanista tulijoiden määrän 170 henkilöön. 

20. elokuuta presidentti Sauli Niinistö päätti Puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen avustustiimin evakuointitehtävää. Joukko lähti kohti Kabulia samana iltana.

Valtioneuvosto päätti 24. elokuuta, että Afganistanista voidaan ottaa Suomeen aiemmin päätettyjen lisäksi 128 henkilöä, jotka koostuvat Suomen Kabulin suurlähetystön entisistä työntekijöistä ja turva-alan työntekijöistä perheineen.

Suomalaiset sotilaat ja ulkoministeriön avustustiimi poistuivat Kabulista 26. elokuuta illalla. Yhteensä Suomi evakuoi Afganistanista yli 400 ihmistä.

Uutista korjattu kello 2.9. kello 13.25. Aiemmin uutisessa kerrottiin virheellisesti evakuoitujen lukumäärä Afganista Suomeen.