Arto Ojala: 200 000 uutta työpaikkaa

Verotus on seuraava kokonaisuus, joka kaipaa uudistamista. Yritysverotus kaipaa kokonaan uutta ajattelua.

1990-luvun lamasta noustiin uudistamalla yritysverotus veron hyvitysjärjestelmän mukaiseksi. Veron tuotto lisääntyi dramaattisesti ja yritykset voivat hyvin ja työllistivät. Nytkin pitää päästä järjestelmään, jossa yritystulo verotetaan vain kertaalleen. On myös tärkeätä, että kaikkia yritysmuotoja verotetaan mahdollisimman samalla tavalla. Kannattaisi lähestyä Viron mallia, jossa yritystuloa verotetaan vasta sitten, kun tulo nostetaan yrityksestä. Varausjärjestelmään palaaminen olisi askel tällä tiellä.

Tuloverotus on kiristetty niin korkealle tasolle, että se on jo kääntynyt itseään vastaan, vero tuottaa vähemmän kuin alemmalla verotasolla. Uuden hallituksen on heti kevennettävä tuloverotusta. Keventäminen innostaa työntekoon, lisää ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Erityisesti palvelualoille syntyy nopeasti uusia työpaikkoja. Tuloveron tuotto kasvaa, samoin arvonlisäveron.

1990-luvun lamassa lisättiin myös tutkimus- ja tuotekehityspanostusta voimakkaasti. Uusia uuden teknologian yrityksiä syntyi satamäärin. Niin pitää nytkin tehdä, Tekesin ja yliopistojen rahoituksen supistaminen on suuri virhe ja väärää politiikkaa. Digitalous ei synny tyhjästä.

Uusien kasvavien yritysten viennin edistämistä kannattaa voimakkaasti tukea. TeamFinlandin toimintaa pitää kehittää niin, että eri puolella maata toimivat innovatiiviset pienet yritykset uskaltautuvat tulemaan mukaan. Nyt yrityksiltä puuttuu rohkeutta.

Sanotaan, että rahoitus on kunnossa, jos yrityksellä vain on hyvä hanke. Näin ei kuitenkaan ole. Pieniltä, kasvavilta yrityksiltä puuttuu vakuuksia. Pitää kehittää järjestelmää, jossa Ely-keskus voi nykyistä paremmin tulla pienen yrityksen avuksi tasaamaan riskiä.

Suomi on laaja maa. Vieressä oleva toinen laaja maa Ruotsi tukee kuljetuksia pohjoisemmilta alueiltaan niin, että yritykset pääsevät samalle viivalle etelämpänä toimivien yritysten kanssa. Tällaiseen järjestelyyn pitää Suomessakin jälleen päästä.

Sitten työmarkkinat, itsestään selvyytenä. Kilpailukykyä on parannettava palkkaratkaisuin, joka pitää työvoimakustannusten kehityksen kilpailijamaita alhaisempana muutaman vuoden. Kun tuottavuuden kehitys paranee, voidaan myös reaalipalkkoja alkaa nostaa. Olisiko jo aika myös pidentää koeaikaa, jotta uuden työntekijän palkkaaminen olisi yritykselle, varsinkin pienelle, riskittömämpää? Kehittäisimmekö myös oppisopimuskoulutusta niin, että se on pienellekin yritykselle mahdollinen työvoiman rekrytointimuoto?

Totta on myös se, että julkisen talouden tasapainottaminen luo myös yrittäjyydelle paremmat edellytykset. Menotalouden saneeraaminen tehostaa toimintoja, nostaa kansantalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Päätökset julkisen talouden saneeraamiseksi on tehtävä heti hallituskauden alussa. Se koskettaa meitä kaikkia, mutta parantaa talouden kehitystä muutaman vuoden viiveellä.

200 00 tuhatta työpaikka on kyllä luotavissa yksityiselle sektorille. Se vaatii vain nopeita päätöksiä uudelta hallitukselta. Toimenpiteet tiedetään.