Arssi, 23, kärsii valtavista kivuista joka minuutti – CRPS-yhdistyksen puheenjohtaja jyrähtää: Kroonisten kipupotilaiden hoidossa olisi parantamisen varaa

CRPS-oireyhtymää voi sairastaa tietämättään, muttei tuntematta

CRPS-oireyhtymä on krooninen neuropaattinen kiputila. CRPS-yhdistyksen puheenjohtaja Kai Lehtimäen mukaan Suomessa CRPS on diagnosoitu arviolta 5 000 ihmisellä.

Tilannetta voisi Lehtimäen mukaan parantaa lisäämällä lääkäreiden tietoisuutta sairaudesta sekä paremmalla suunnittelulla, miten kipupotilaan kohdalla toimitaan hänen tullessa ensiapuun.

– Jos ihan aidosti haluttaisiin, niin sairaanhoitopiirit antaisivat omille lääkäreilleen selkeät ohjeet kipupolin ja neurologin taholta, miten tulee toimia kipupotilaan saapuessa ensiapuun. Häntä ei saa istuttaa viittä-kuutta tuntia odottamassa ja samalla kärsien.

Lisäksi Lehtimäen mukaan kipupotilaat saatetaan leimata esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttäjiksi.

– Lääkäreille pitäisi varata koulutuksessa ehdottomasti suurempi osa ajasta kivunhoitoon ja sen tunnistamiseen, kuka on aidosti sairas ja kuka on vaan hakemassa viikonlopuksi vähän pillereitä.

Lehtikuva

Lääkäri: Hoidon suunnitelmallisuus on tärkeää

Kainuun keskussairaalan kuntayhtymän hallintoylilääkäri Kristiina Kran kertoo MTV Uutisille, että esimerkiksi Kainuussa on arviolta muutamia kymmeniä kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita.

Kran ei ole erikoistunut CRPS-oireyhtymään , mutta osaa kertoa päivystyksien käytännöistä ja yleisesti kipupotilaiden hoidosta.

Kranin mukaan kroonisen kipupotilaan hoidossa voidaan onnistua joko hyvin tai huonosti.

– Se vaihtelee kovasti miten ihmisille käy, sillä se riippuu kovasti siitä, onko potilaalla hyvä hoitosuhde olemassa. Kroonisesta sairaudesta kärsivällä ihmiselle on tärkeää, että on olemassa hyvä hoitosuhde, jolloin akuutitkin asiat hoituvat nopeasti.

CRPS I -oireyhtymä voi tulla esimerkiksi nilkan nyrjähdyksestä tai käden loukkaamisesta. Ykköstyypin CRPS:ää on vaikea diagnosoida. 

– Suomessa on todella paljon henkilöitä, jotka kärsivät taudista tietämättään, Suomen CRPS -yhdistyksen puheenjohtaja Kai Lehtimäki uskoo.

– En väitä, että asiat on nyt optimaaliset, mutta jos ihmisellä on krooninen sairaus, pyritään toki siihen, että löytyisi kokonaisvaltainen suhde. Se ei ole aina helppoa ja ihmisten odotukset eivät välttämättä kohtaa.

Kran kertoo, että päivystyksessä arvioidaan aina potilaiden hengenhätää. Tällöin kroonisesta kivusta kärsivä potilas voi jäädä kiireellisempien hoidattavien jalkoihin, jolloin potilaalle saattaa syntyä odotusaikaa.

– Olisi hyvä jos olisi valmiiksi suunniteltu ohje ja ajatus, miten toimitaan, jos akuutti tilanne iskee päälle. Lääkäriä voi joutua esimerkiksi odottamaan päivystyksessä, mutta voidaan miettiä etukäteen suunnitelmaa, jolloin lääkäriä odotellessa hoitajat voivat alkaa jo toteuttamaan hoitotoimenpiteitä.

2:25

Tärkeää tunnistaminen ja nopea hoito

Itsekin CRPS-oireyhtymää sairastava Kai Lehtimäki kertoo, että sairauden nopea ja oikea tunnistaminen on tärkeää. Näin hoito voidaan aloittaa nopeammin, jolloin myös ennuste on parempi. Mitä jos hoitoa ei kuitenkaan saa tarpeeksi ajoissa?

– Pahin tapaus minkä tiedän on, että täysin terve sairaanhoitaja otti kiinni horjahtavaa potilasta ja hänelle tuli pieni revähdys. Hän sai siitä hirvittävän kivun ja kuusi kuukautta myöhemmin tämä kyseinen nainen oli pyörätuolissa.

CRPS II -oireyhtymä on vakavampi. Sen aiheuttaa esimerkiksi murtuma tai leikkauksessa poikki menneet hermosolut.

– Keho antaa koko ajan virhesanomaa kivusta, joka muodostaa särkyoireistoa todella laajalla. Jos ajatellaan kipua lääkärissä kysyttävällä 0-10 asteen kipuasteikkolla, se on 6-8 asteen paikkeilla olevaa jatkuvaa särkyä, Kai Lehtimäki sanoo. 

– Tämä on valitettavan yleistä, että sairaus saattaa levitä nopeastikin, jos asiaa ei oteta kunnolla ja todesta.

Arssi Tikkanen on Lehtimäen mukaan yksi pahimmasta päästä olevia CRPS–potilaita.

– Pahimmassa tapauksessa joudutaan vuoteeseen tai pyörätuoliin. Se saattaa levitä jopa suuhun tai kaikkialle, missä on hermostoja. Se on säälimätön sairaus, joka vie työkyvyn välittömästi ja pitkäksi aikaa, ennen kuin saadaan kuntoutettua.

Myös ylilääkäri Kran sanoo, että hoidon suunnitelmallisuus on alusta asti tärkeää.

– Jos ihminen kulkee paikasta toiseen, diagnoosi viivästyy. On tärkeää, että diagnoosi löytyy ja potilas saa ammattilaisia ympärille, jotka alkavat tehdä hoitosuunnitelmaa ja miettimään, miten häntä aletaan hoitamaan.