Nooran rintaimplantti halkesi tapaturmassa | MTV Uutiset
Kuului "hirveä pamaus" ja Nooran rintaimplantti meni rikki – tästä syystä hoito tyssäsi
Rajanveto sen suhteen, milloin jokin ongelma on sairaus ja milloin ennemmin esteettinen haitta, on asiantuntijan mukaan joskus vaikeaa. Kuvituskuvassa on implanttityynyjä ja kirurgista laitteistoa.
Helsinkiläisen Nooran rintaimplantti rikkoutui kesällä tapaturmaisesti, mutta vauriota ei otettu hoitoon julkisella puolella. Noora kysyy, missä raja kulkee.
Helsinkiläinen kahden lapsen äiti Noora, 33, otti molempiin rintoihinsa implantit Virossa kahdeksan vuotta sitten.
Hänellä ei ollut ollut niiden kanssa mitään ongelmia, kunnes toinen niistä rikkoutui tapaturman seurauksena juhannuksen tienoilla.
Noora kertoo olleensa lattialla, kun paikalla ollut ystävä kompastui hänen niskansa päälle.
– Minun pääni meni periaatteessa napaan asti ja muistan vain, että kuului hirveä pamaus ja minulta lähti taju, Noora kertoo MTV Uutisille.
Jutussa käytetään Noorasta vain hänen etunimeään, koska puhutaan hänelle arkaluonteisista terveystiedoista. MTV Uutiset on nähnyt tapaukseen liittyvät dokumentit.
Noora meni tapauksen jälkeen lääkäriin selkä- ja rintakivun takia. Lääkäri totesi ensimmäisellä käyntikerralla kivun johtuvan rintanikamien murtumisesta.
Tapaturman yhteydessä kuulunut pamaus oli puolestaan tullut rintaimplantin räjähtämisestä. Implantin hajoamisen Noora huomasi tosin vasta itse vertaillessaan kuvia, joita hänestä oli otettu ennen tapaturmaa ja sen jälkeen. Hän kertoo myös huomanneensa rintaa tunnusteltuaan, että implantti on irrallaan.
– Plastiikkakirurgian puolelta tuli saman tien palaute, että ei oteta vastaan, koska on esteettisistä syistä itse otettu implantti, Noora sanoo.
Omakannassa näkyvässä vastauksessa todettiin vielä, että "esteettistä syistä asennetun rintaimplantin hoitoarvio ja hoito tulee suorittaa yksityisellä puolella".
Noora ihmettelee, miksi häntä ei otettu edes vastaan.
– Olisivat edes tavanneet minut ja antaneet vaikka lausunnon sieltä. Mutta ei.
– En siis ole vaatinut, että minulle tarvitsisi uutta implanttia rintaan laittaa. Ne molemmat voisi vaikka ottaa pois, jos on olemassa mitään terveysriskiä. Totta kai ne pitäisi korjata sitten järkevän näköiseksi.
Noora kertoo selvittäneensä jatkotoimia nyt eri puolilta Suomea, mutta hoito kariutuu hintaan.
– Kun Suomessa lähdetään tämmöistä juttua tekemään, se on heti suurin piirtein kymppitonni.
Nooraa peräänkuuluttaa keskustelua siitä, miksi plastiikkakirurgian palveluihin kuuluvat muun muassa sukupuolenkorjausleikkaukset ja niihin liittyvät rintojen muokkaukset, mutta tapaturmassa vaurioitunutta rintaa implantteineen ei hoideta.
– En halua kyseenalaistaa transihmisten oikeutta saada tarvitsemiaan hoitoja. Mutta eikö se ole esteettistä, että muokataan äänihuulia esimerkiksi feminisointileikkauksissa? Minun mielestäni luokittelu siitä, mikä on esteettistä ja mikä ei, on nykyisellään aika järjetön.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin plastiikkakirurgian linjajohtaja, ylilääkäri Patrik Lassus kertoo MTV Uutisille, että plastiikkakirurgian alalla toimitaan samoin periaattein kuin kaikilla muillakin erikoisaloilla.
Hän korostaa, että ei ota kantaa Nooran tapaukseen, vaan kommentoi asiaa periaatetasolla.
– Hoidamme julkisella puolella meidän alallemme kuuluvia sairauksia. Sellaisia tiloja, joita ei luokitella Suomessa sairaudeksi, ei hoideta julkisella, Lassus muotoilee.
– Koska meidän alallemme kuuluu myös esteettinen kirurgia, rajanveto julkisen ja yksityisen puolen välillä on joskus vaikeata, eli milloin jokin ongelma on sairaus ja milloin ennemmin esteettinen haitta.
Lassuksen mukaan myös esimerkiksi verisuonikirurgian osaston asiantuntijat joutuvat arvioimaan sitä, tulkitaanko suonikohjutilanne esteettiseksi ongelmaksi, jolloin hoito kuuluu yksityiselle ja potilaan itse kokonaan maksettavaksi, vai onko kyse sairaudesta.
– Yksittäisen arvion tekee aina lääkäri, mutta sairaaloilla on hoitolinjauksia ja ohjeistuksia.
Kuvassa asennetaan rintaimplanttia paikalleen.All Over Press
Suositukset ohjaavat toimintaa
Lassuksen mukaan Suomessa ei ole sitovia kansallisia hoitolinjauksia eri sairauksille, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto ovat antaneet suosituksia. Linjaukset tehdään hyvinvointialueittain.
– Nyt tätä asiaa erityisesti näillä tahoilla selvitetään ja suosituksia päivitetään ja tehdään ilmeisesti uusiakin. Olen käsittänyt, että suosituksista olisi jatkossa tulossa jollain tapaa velvoittavia, Lassus kertoo.
– Plastiikkakirurgialla linjauksissa ei ole nykyisellään suuria eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Periaatteessa ja varmaan käytännössäkin tämä voi kuitenkin johtaa potilaiden eriarvoiseen kohteluun. Lait ovat taustalla, mutta sillä tasolla ei voida ottaa kantaa yksittäisiin tilanteisiin. Olennaista on, tulkitaanko vaiva sairaudeksi.
Sukupuolidysforia on Lassuksen mukaan Suomessa luokiteltu sairaudeksi, ja sen hoito on määritetty annettavaksi julkisella puolella. Sukupuolidysforia tarkoittaa sitä, että oma kokemus sukupuolesta ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta tai tapaa, jolla muut ihmisen sukupuolittavat.
– Potilaat käyvät läpi arvion psykiatrialla ja saavat diagnoosin ennen kuin saavat meille [plastiikkakirurgiaan] lähetteen hoidon arvioon. Näillä potilailla rintaleikkaukset ovat käytännössä rintojen poistoja transnaisille. Emme tee myöskään tälle potilasryhmälle leikkauksia esteettisin syin.
Asiantuntijan mukaan rikkonainen ja elimistössä yhä oleva rintaimplantti ei ole terveydelle haitallinen. Kuvassa implanttityyny kämmenellä.Akimov Igor/Shutterstock
Lassus toteaa vielä, että irrallinen tai rikkonainen rintaimplantti ei ole terveydelle haitallinen.
– Kyse on esteettisestä ongelmasta. Sellaiseen liittyvä lähete meiltä palautetaan, koska emme hoida esteettisiä ongelmia. Vastaavassa tapauksessa tulisi olla yhteydessä yksityisen palveluntarjoajaan, jossa implantti voidaan poistaa melko pienellä leikkauksella. Jos toivoo uutta implanttia, silloin leikkaus suurenee.
Lassuksen mukaan se, miksi implantti on aikanaan laitettu, ei suoraan vaikuta asiaan.
– Jos kyseessä olisi infektio, joka ei antibiooteilla parane ja josta olisi vaaraa potilaalle, poistaisimme implantin. Toki potilas joutuisi itse myöhemmin laitattamaan uuden implantin yksityisellä puolella, jos sitä haluaisi.
Jos implantti olisi asetettu HUSin plastiikkakirugiassa rintasyöpäleikkauksen yhteydessä ja olisi mennyt rikki, implantti HUSissa myös vaihdettaisiin, koska kyse on Lassuksen mukaan takuusta.
– Tässä tilanteessa potilaan diagnoosi on rintasyöpä, ja rikkoutunut implantti on syövän hoidon vuoksi aikanaan laitettu.
HUSin plastiikkakirurgian osasto palauttaa Lassuksen mukaan eri syistä noin 15 prosenttia sinne tulevista lähetteistä.
– Erityisesti ulkomailla tehdyt esteettiset leikkaukset ovat aiheuttaneet paljon komplikaatioita, joita olemme joutuneet julkisella hoitamaan. Näissä tilanteissa hoito päättyy, kun potilaan esteettisestä leikkauksesta aiheutunut sairaus on hoidettu. Mahdolliset esteettiset ongelmat potilas joutuu hoidattamaan yksityisellä puolella.
Potilas voi Lassuksen mukaan tehdä muistutuksen sairaalan potilasasiamiehelle ja siihen vastataan.
– Jos esimerkiksi tulkitsemme, että lähete on virheellisesti palautettu, voidaan potilas kutsua vastaanotolle arvioon.
Katso myös: Kun Atte paljastaa ammattinsa, vastassa on yleensä "rintaimplantti-ilme"
10:18Haastattelussa toimittaja ja kirjailija Riikka Smolander-Slotte sekä plastiikkakirurgian erikoislääkäri Atte Manninen. Riikan rinnoista poistettiin kaksi kiloa kudosta, miten se muutti elämän? Millaiset tapaukset ovat jääneet Mannisen mieleen? Millaisia riskejä liittyy leikkauksiin, entä miksi täyteainepistos voi viedä näön?
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa Lifestyle-toimituksessa, uutisdeskissä ja Huomenta Suomen suunnittelussa, joissa hän seuraa ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa terveys- ja ympäristöaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteeseen kati.hyttinen@mtv.fi.
