Antti Heikkilästä kuoriutui lääketieteen toisinajattelija jo opiskeluaikoina. Studio55.fin vakiovieras valottaa haastattelussa omaa taustaansa.
Antti Heikkilä opiskeli lääkäriksi Helsingin yliopistossa. 1960-luvulla lääketieteen opiskelijat passitettiin jo varhaisessa vaiheessa harjoittelemaan teorian muuttamista käytäntöön todellisten töiden parissa.
Lisenssinsä Heikkilä vastaanotti vuonna 1973, mutta töitä hän teki jo vuodesta 1969 eteenpäin.
− Tein yleislääkärin hommia ja toimin myös apulaiskirurgina. Kun Suomeen perustettiin 1970-luvun alussa ensimmäinen lääkäriambulanssi, olin siinä pomona vuoden. Sain töistä laajan kokemuksen, Heikkilä kertaa.
Heikkilä koki jo opiskeluaikoina, ettei lääketieteessä ole mitään logiikkaa; lukuun ottamatta kirurgiaa. Kirurgiaan Heikkilä lopulta myös erikoistui. Myöhemmin hän laajensi osaamista ortopedian puolelle.
− Kirurgia oli ainoa osa-alue, jossa oli selkeä logiikka ja jossa tunsin tekeväni jotain hyvää. Tunne on jatkunut tähän päivään asti.
80 tuntia töitä viikossa
Sittemmin Heikkilä on ehtinyt harjoittaa lääkärin ammattia jo 40 vuotta, pääosin Helsingissä. Tutuiksi ovat tulleet niin Maria, Meilahti kuin Töölön sairaalakin.
− Minua on aina kiinnostanut oppia uusia taitoja. Kirurgiassa pystyy näyttämään, mitä osaa ja mitä ei, Heikkilä sanoo.
Pitkän linjan ammattilainen muistuttaa, että yliopisto on lääkärille vasta pintasilaus. Todellinen oppi tulee kentältä.


