Isojen kaupunkien kerrostalo- ja rivitaloyhtiöt ovat vähitellen alkaneet muuttaa antenniverkkojaan digi-tv-kelpoisiksi. Ehkä viidennes näistä taloyhtiöistä on tehnyt muutoksen, arvioidaan Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta.
- Rivitaloissa on tehty muutoksia aivan yhtä lailla kuin kerrostaloissa, kertoo teleinsinööri Sulo Kovalainen.
Haja-asutusalueella muutosvauhti on selvästi hitaampaa. Vauhti on ollut suurin piirtein samanlainen viimeksi kuluneen vuoden aikana: se ei ole laantunut, muttei myöskään kiristynyt.
Kuluttajan ja taloyhtiön digi-tv:tä koskevat päätökset kulkevat käsi kädessä. Taloyhtiöissä uusien palveluiden käyttöönotto edellyttää antenniverkon digi-tv-kelpoisuutta ja vasta, kun antenniverkko on kunnossa, voi kuluttaja hyödyntää hankkimaansa digiboksia.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto suosittelee taloyhtiöille antenniverkon kuntotutkimusta. Kuntotutkija selvittää antenniverkon nykyisen kunnon, kertoo eri tavoitetasovaihtoehdoista, esittää suosituksensa toimista ja arvionsa niiden kustannuksista. Tämä helpottaa päätöksentekoa ja antaa taloyhtiölle tietoa kunnostus- ja uudistustöiden tarjouspyyntövaiheeseen.
Taloyhtiön antenniverkon kuntotutkimuksen kustannukset määräytyvät taloyhtiökohtaisesti ja ovat suunnilleen 300-1000 euroa. Sähkötieto ry on julkaissut ohjeen hyvästä kuntotutkimustavasta, ohjetta myy Sähköinfo Oy.
Kunnostuksen kustannukset
Mikäli koko antenniverkon todetaan olevan uusimisen tarpeessa, kannattaa uusiminen ajoittaa puhelinkaapeli-, sähkö- tai julkisivuremontin yhteyteen. Antenni- ja puhelinverkkojen uusiminen samanaikaisesti on kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa kuin uusittaessa verkot eri ajankohtina.
Antenniverkon kunnostamisen kustannukset määräytyvät taloyhtiökohtaisesti verkon iän ja ominaisuuksien sekä huoneistojen lukumäärän perusteella. Kaikkien taloyhtiöiden antennivahvistimiin tarvitaan lisäyksiä digi-kanavia varten. Vahvistinlaitteiden lisäyskustannukset ovat tyypillisesti noin 500-800 euroa taloyhtiötä kohti.
Alle kymmenen vuotta vanhojen rivi- ja kerrostalojen antenniverkko ei yleensä tarvitse kunnostusta. Tällaisia yhtiöitä on arviolta 10-20 prosenttia taloyhtiöiden kokonaismäärästä.
