Anita Hirvonen ja Vicky Rosti ovat taistelleet tiensä kestosuosioon. Varsinkin Anita joutui kuitenkin kamppailemaan ulkonäkönsa kanssa esimerkiksi kollegan ilkeiden kommenttien vuoksi.
Toivo Kärki epäröi vain hetken kun teini-ikäinen Anita Hirvonen kajautti koelaulun.
− Minä itse tiesin jo silloin, olin aina tiennyt, että haluan iskelmälaulajaksi. Minulla ei ollut mitään muuta ammattitoivetta. Kärki mietti, että miten minut voi laittaa yleisön eteen kun en ole mikään kaunotar, Anita naurahtaa.
Anita, 64, osaa jo nauraa itselleen. Hän ei kanna huolta rypyistään eikä muutamasta liikakilosta. Aina se ei ole ollut helppoa.
− Kollega on kerran haukkunut minut maanrakoon. Hän sanoi lehtihaastattelussa, että "Se Anita ei osaa laulaa, ja se on niin rumakin, ja että sitä ei pitäisi päästää edes levytysstudiolle".
− Silloin otti koville. Levytin Sydän rakastaa -albumin ja lähdin ulkomaille.
Kohtalo toi Anitan takaisin Floridasta, ja lähtiessä levytetyn albumin nimikkokappaleesta oli sillä välin tullut suuri hitti.
− Keikkapyyntöjä oli vaikka kuinka. Jatkoin keikkailemista, koska se on työ jota rakastan. Silloin päätin, että ellen kelpaa sellaisena kuin olen, niin sitten lakkaan laulamasta.
− Elämässä tulee takapakkia, mutta siitä ei kannata lannistua. Aina on toivoa, ja aina pitää yrittää eteenpäin ja tehdä parhaansa. Kyllä yritys aikanaan palkitaan.
Hän korostaa myös lahjakkuuden ja karisman merkitystä.
− Sisältä kumpuavaa aitoa säteilyä ja elävää kontaktia yleisöön ei voi oppia missään koulussa. Se on sisäsyntyistä.
Virve Rosti: Julkisuus nyt paljon repivämpää
Jo kolmevuotiaana Virve "Vicky" Rosti tiesi tahtovansa laulajaksi. Mallia ei tuolloin tullut televisiosta, mutta radio oli aina päällä.
− Laulaessani tunsin olevani kotona. Laulu oli intohimoni, enkä osannut kuvitellakaan tekeväni mitään muuta.
−Jos uraa aloittaessani 15-vuotiaana olisin tiennyt, että muutaman vuosikymmenen päästä julkisuus on niin repivää kuin se nyt on, niin olisin ehkä harkinnut.
Urasta haaveilevia Virve kannustaa opiskelemaan nuotit ja muut perusasiat sekä varautumaan kovaan työhön.
−Tahto ja lahjakkuus vievät eteenpäin ja perille, mutta perusasioiden hallinta helpottaa. Ala vaatii myös itsensä hoitamista. Minäkin lopetin tupakan kahdeksan vuotta sitten, ja se oli yksi parhaita päätöksiäni.
Studio55/Marja Nyman