Analyysi Cannonball-jutusta: Kosto, savuava ase ja syyttömyyden todistaminen

Julkaistu 06.10.2011 22:57 (Päivitetty 03.11.2011 13:59)

Cannonball-oikeudenkäynnin kuulemiset ja todistelu saatiin torstai-iltana päätökseen. Perjantaina puidaan joitain sivuhaaroja ja kuullaan loppulausunnot. Päätöstä ei ole odotettavissa, mutta maanantaista torstaihin oikeussalissa kuulluilla eväillä käräjäoikeus joutuu jutun ratkaisemaan.

Perjantaina kuullaan eri osapuolten käsitykset loppulausunnoissa, mutta tässä kirjoituksessa on pohdittu sitä miltä juttu tähän mennessä salissa kuullun perusteella näyttää.

Tämän analyysin otsikko on tarkoituksella hieman sekava, koska täysin selvältä ei vaikuta juttukaan.

Keskeinen riitakysymys on se, että syyttäjä pitää Cannonballia rikollisjärjestönä, mutta Cannonballin mielestä se on moottoripyöräkerho, jonka jotkut yksittäiset jäsenet ovat vuosien mittaan syyllistyneet rikokseen. Erityisesti presidentin syyte näyttää nivoutuvan tähän väitteeseen järjestäytyneestä rikollisryhmästä, jossa johtaja päättää.

Tässä varsin pitkässä jutussa käsitellään osapuolten - lähinnä syyttäjän ja Cannonballin puolustuksen - näkemyksiä syytettyjen tietoisuudesta, ei niinkään ampumapaikkojen tapahtumia. Eli mitä on tullut oikeudessa ilmi ja mitä se voisi merkitä.

Pääsyytteet

Viisi Cannonballin jäsentä on syytteessä murhan yrityksistä.Jengiläisistä syytteessä ovat jengin presidentti, asekersantti, kaksi täysjäsentä ja yksi prospect.

Kahta jengistä eronnutta, 35-vuotiasta ja hänen kaveriaan syytetään tapon yrityksistä.

Riidasta ei epäselvyttä

Jengillä ja siitä eronneilla oli riitaa. Tämä on käynyt oikeudessa selväksi, kun molemmat osapuolet ovat kertoneet sen aiheista. Muun muassa Facebook-kirjoittelu ja jengiin kohdistettu vasikointiepäily ovat tallentuneet kymmenkunta päivää ennen ammuskelua tapahtuneen puukotuksen yhteydessä tehdylle nauhoitteelle. Tuolloin 35-vuotias jengistä eronnut mies puukotti jengin asekersanttia vatsaan.

Riidat ovat olleet siis vakavia ja 35-vuotias on kokenut uhkaa. Myös poliisin haltuun päätyneet tekstiviestit kertoivat tulehtuneesta tilanteesta. Rahasta on myös ollut kiistaa.

Selvää on myös, että 23.-24. toukokuuta yöllä ammuttiin Herttoniemessä, Itäväylällä ja Cannonballin tallin edessä.

Herttoniemessä ampui Cannonballin jäsen tai jäsenet. Tästä ei tarkkaa varmuutta ole saatu. Itäväylällä ampuivat ilmeisesti - tästäkin on kiistaa - molemmat ja Viipurinkadulla eronneet.

Helsingin kaduilla ammuttiin noin 20 laukausta. Tarkka määrä ei ole selvinnyt. Kukaan ei kuitenkaan ihme kyllä loukkaantunut tai kuollut.

Syyttäjä: Kosto värien puolustamiseksi

Syyttäjän mukaan kyse oli Cannonballin kostosta ryhmän värien puolustamiseksi.

Syyttäjän mukaan Cannonball on hierarkkinen rikollisjärjestö, jossa presidentti voi antaa käskyjä alaisille. Syyttäjän mukaan tekoa ei olisi toteutettu ilman presidentin ja asekersantin määräystä. Itse ampujat ole juurikaan tunteneet uhria eli henkilökohtaista motiivia ei ole. Jengiläiset, myös presidentti, ovat olleet yhteyksissä ja tekopäivän iltana klubitalolla on pidetty suunnittelukokous.

Keskusrikospoliisin tiedusteluyksikön rikosylikonstaapeli kertoi todistajana, että tämän tason kostosta päättää moottoripyöräjengeissä yleensä presidentti.

Syyttäjän näkökulmasta keskeisiä todisteita tällaisesta suunnitelmallisuudesta ja koko kerhon yksituumaisuudesta näyttää olevan kaksi.

Kymmenisen päivää ennen ammuskelua puukotuksen yhteydessä presidentti sanoi, että 35-vuotiaan olisi syytä lopettaa Facebookin kirjoittaminen tai tapahtuu jotain.

Toinen suunnitelmallisuuteen liittyvä on ikään kuin takautuva todiste eli puhelinkuuntelu teon jälkeen. 35-vuotias sai tutkintavankina soittaa valvottuja puheluita ja näistä lähti Cannonball-piireihin huhu, että 35-vuotias olisi vapautettu tutkintavankeudesta.

Vapaalla tuolloin kesäkuun alussa olleen presidentin puhelin oli kuuntelussa. Oikeudessa käytiin läpi telekuunteluita, joissa nimenomaan ilmoitettiin 35-vuotiaan vapautumishuhusta ja varoitettiin henkilöitä, joiden syyttäjä uskoo olleen ampumassa tai päättämässä siitä. Miksi varoittaa juuri näitä, jos ei ole syytä.

Erilaista näyttöä itse ammuskelusta on paljon, mutta koko jengin syyllistävää selvää, yksiselitteistä niin sanottua "savuavaa asetta" syyttäjällä ei ole.

Syyttäjän on koostettava näyttö palasista. Tärkeä loppulausunto kuullaan perjantaina: syyttäjän on perusteltava se, miten näyttö riittää jengin johtoon saakka, eikä vain ampumisen myöntäneeseen yhteen henkilöön tai Siilitiellä olleisiin.

Cannonball-puolustukset joutuvat todistamaan syyttömyyttä

Rikosoikeudenkäynnissä syytetyn ei tarvitse todistaa itseään syyttömäksi, mutta oikeudessa Cannonball-puolustukset ovat tehneet myös tätä. Kyse on ollut nimenomaan puolustautumisesta yleisiä jengiin liittyviä väitteitä vastaan.

Puolustus on vakuuttanut - siis syytettyjen ja todistajina kuultujen jengin jäsenten kautta - kerta toisensa jälkeen, että Cannonball on moottoripyöräkerho, ei rikollisjärjestö. Organisaatio on hierarkkinen, mutta asioista keskustellaan. Ketään ei laiteta tekemään rikollisia tekoja, eikä eteneminen vaadi rikosten tekemistä.

Jäsenet ovat kertoneet, ettei mitään kostosuunnitelmaa ei ole ollut ja jengin presidentti on nimenomaan kieltänyt fyysisen väkivallan eronneita kohtaan. Puolustuksen mukaan ampumisessa ei ollut mitään järkeä. Tarkoituksena on ollut saada 35-vuotias ja hänen kaverinsa maksamaan eroraha, jolloin ei olisi järkeä vahingoittaa henkilöitä. Kaikki jengiläiset ovat kiistäneet presidentin roolin. Ainakin tästä jengissä on oltu yksituumaisia.

Puolustukset ovat tuoneet esiin, että yhtään Cannonball-jäsentä ei ole tuomittu henkirikoksesta eikä Cannonballilla ole liiveissään väkivaltarikoksia glorifioivia merkkejä. Jengistä on eronnut kymmeniä henkilöitä, eikä niistä ole seurannut kerhon toteuttamia väkivaltajuttuja, vaan asiat on selvitetty erorahalla.

Todistajana kuultu krp:n tiedusteluyksikön rikosylikonstaapelikaan ei todistuksessaan pitänyt Cannonballia niin väkivaltaisena kuin jotkin muut jengit.

Sanoma on ollut, että toki Cannonballin jäseniä on tuomittu rikoksista, mutta niitä on tehty yksilöinä, ei kerhona.

Se on selvää, että Cannonballin jäsenet olivat ampumapaikalla, mutta puolustuksen mukaan kyse on ollut muutaman jäsenen päähänpistosta, eikä alkuperäisenä tarkoituksena ole ollut ampua, vaan hakata. Tilanne on Siilitiellä eskaloitunut ja yksi prospect-jäsen on myöntänyt tekonsa. Tätä jäsentä uhkaa nyt erottaminen tekonsa takia.

Puolustukset esittävät loppulausuntonsa syyttäjän jälkeen.

Tulkinta rikollisryhmästä tiukentunut

Oikeus joutuu ottamaan kantaa rikollisryhmäväitteeseen jo senkin takia, että syyttäjä on vaatinut rangaistusten koventamista sen perusteella.

Turun hovioikeus katsoi kesällä 2009 antamassaan kiristysjutussa Cannonballin hierakkisesti järjestäytyneeksi rikollisjengiksi.

Toisaalta korkein oikeus tulkitsi näitä järjestäytymispykäliä huomattavasti tiukemmin viime kesänä antamassaan päätöksessä, jossa se totesi, ettei Bandidos ole järjestäytynyt rikollisryhmä. KKO:n linjasi, ettei muutaman jäsenen syyllistyminen törkeisiin huumausainerikoksiin osoita moottoripyöräkerhon järjestäytyneen nimenomaan vakavien rikosten tekemistä varten.

Käräjäoikeus joutuu pohtimaan KKO:n päätöksen merkitystä tähän juttuun.

Murhan yritys, tapon yritys vai vaaran aiheuttaminen?

43-vuotias Cannonball-prospect ja eronneet jäsenet ovat myöntäneet ampuneensa eri paikoissa, joten syyksi lukevia tuomioita tulee ainakin osalle syytetyistä. Eli joka tapauksessa oikeus joutuu vielä pohtimaan rikosnimikkeitäkin.

Jengiläisiä syytetään murhan yrityksistä, koska teot on syyttäjän mukaan tehty vakaasti harkiten ja koska niitä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeinä. Vakaa harkinta tarkoittaa sitä, että teosta on päätetty etukäteen tai esimerkiksi että toimintatapoja on suunniteltu. Kokonaistörkeys on varsin avoin kriteeri.

Siilitiellä ammuskelun kohteiksi joutuneiden 35-vuotiaan ja hänen kaverinsa puolustus on kiistänyt, että tarkoitus oli tappaa Viipurinkadulla, joten tapon yritys on heidän mielestään väärä syyte.

Murhan yrityksestä tuomitaan tyypillisesti noin kahdeksan vuoden vankeusrangaistus ja tapon yrityksestä noin neljä vuotta.

Ampumiset myöntäneen 43-vuotiaan prospect-jäsenen mukaan kyse olisi pikemminkin vaaran aiheuttamisesta, koska hän tähtäsi ohi. Lain mukaan vaaran aiheuttaminen tulee kyseeseen, kun tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutetaan toiselle vakava hengen tai terveyden vaara. Sen maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta eli ehdoton vankeustuomio on hyvin poikkeuksellinen seuraus siitä.

Eronneiden mielestä kysymykseen voisi hyvinkin tulla tuo vaaran aiheuttaminen tai lievempi vahingonteko. Jälkimmäisen maksimi on vuosi vankeutta eli käytännössä rangaistus on sakkoja.

Käräjäoikeuden haarukka on siis minimissään sakkoja ja ehdollista vankeutta ja maksimissaan se, että seitsemälle syytetylle langetetaan yhteensä noin 50 vuotta vankeutta.