USA 2007. Ohjaus: Ridley Scott. Käsikirjoitus: Steven Zaillian, Mark Jacobsonin artikkelin pohjalta. Tuotanto: Brian Grazer, Ridley Scott. Kuvaus: Harris Savides. Leikkaus: Pietro Scalia. Pääosissa: Denzel Washington, Russell Crowe, Chiwetel Ejiofor, Josh Brolin, Lymari Nadal, Ted Levine, Roger Guenveur Smith, John Hawkes, Ruby Dee, Carla Gugino, Cuba Gooding Jr., Armand Assante, Joe Morton. Kesto: 157 min.
Ohjaaja Ridley Scott on viime vuosina lasketellut alamäkeä väljähtyneiden välitöiden selässä. Nyt veteraani tekee ainakin osittaisen parannuksen kelpo rikoseepoksella American Gangster, jonka käsikirjoitus perustuu Mark Jacobsonin raporttiin ”The Return of Superfly”. Se on tosipohjainen kuvaus New Yorkin legendaarisimmasta mustasta huumeparonista Frank Lucasista, joka piti hallussaan Harlemin heroiinikauppaa 1960–70-luvuilla. Scottin parhaiden töiden tasolle 2 ja ½-tuntinen gangsteridraama ei kuitenkaan yllä.
Vuonna 1968 New Yorkin alamaailma on käännekohdassa, kovien huumeiden bisnes räjähtänyt käsiin ja entiset tekijät väistymässä uuden häikäilemättömän ajan tieltä. Kun Harlemin viimeinen vanhan ajan gangsteri, kunnioitettu robin hood -hahmo Bumpy Johnson kuolee luotetun autokuskinsa Frank Lucasin (Denzel Washington) käsiin, tämä haluaa jatkaa Bumpyn hänelle teroittamia perinteitä: kunnon työmoraalia matalalla profiililla, asiakkaan kunnioittamista sekä perhearvoja. ”Joko olet Joku tai et ole kukaan”, köyhien olojen kasvatti toteaa ja panee haisemaan.
Lucas lunastaa paikan johtavana heroiinikeisarina syöksymällä suoraan poliittisesti tulenarkaan hetkeen ja himoitun tavaran lähteille: sodan repimässä Vietnamissa unikko kasvaa ja amerikkalaiskalusto odottaa lastaajaansa. Tehdessään sotakoneista suuren luokan salakuljetusvälineitä bisneshai ohittaa kalliit välikädet ja varmistaa maksimivoitot. Pian hän on luksuselämää viettävä miljonääri, jolla on kaunis vaimo (Lymari Nadal), oma perheyritys ja sujuvat välit kaupungin kermaan poliitikoista näyttelijöihin ja nyrkkeilijöihin.
Yhdessä elokuvan koskettavimmista kohtauksista Lucas vie äimistyneen lähisukunsa uuteen valkoisena hohtavaan kartanoonsa, juuri sellaiseen jossa äidit ja isät ovat tähän asti olleet pelkkiä palvelijoita: nyt äitimuori (Oscar-ehdokas Ruby Dee) saa vihdoin ansaitsemansa makuukammarin. Menestyksen avain, matala profiili, vaarantuu kohtalokkaasti vasta kun hybristä välttelevä Frank erehtyy sonnustautumaan chinchillaan ja kiinnittämään uteliaiden huomion.
Samaan aikaan elokuvan toinen päähenkilö ja vastapooli, newjerseyläisetsivä Richie Roberts (Russell Crowe), päätyy osastonsa paariaksi palautettuaan miljoonan dollarin lahjuspotin korruptoituneiden kollegoiden nenän edessä. Roberts painaa kokoamansa huumeryhmän kanssa pitkää päivää jäljittäessään ”kaupungin vaarallisinta miestä” – muut eivät ota uskoakseen Lucasin aseman mittavuutta, koskapa tämä on musta. Rankan duunin lomassa viskiin ja naisiin menevä Roberts kiistelee poikansa huoltajuudesta katkeroituneen vaimonsa (Carla Gugino) kanssa. Perhejouluja arvostava, suvun ja ystävien ihailema rikollispomo ja yksinäisissä mujuissaan rypevä, nihilistinen kytänretale käyvät älyn ja tahtojen taistoon. Lähtökohta on herkullinen mutta toteutus vain melkein.
Elokuvan kerronta on toki sujuvaa ja ulkoinen toteutus toimivaa, mutta Ridley Scottin (mm. Alien, Thelma & Louise, Gladiaattori) ohjaukseksi kuitenkin hieman vaisua. Pieteetillä rakennettu tarina pysyy siististi kasassa mutta siitä puuttuu persoonallinen näkemys ja se viimeinen visuaalinen silaus, joka tekee vaikkapa Scorsesen mafiakuvauksista niin loistokkaita. Lisäksi Lucasin ja Robertsin kissa-hiiri-peli ei jaksa kunnolla kiinnostaa, koska jälkimmäisen hahmo on niin laimea. Ohjaajan luottonäyttelijä Russell Crowe nojautuu nuhjuisena huumekyttänä tuttuihin ja turvallisiin maneereihinsa, ja suoritus jää auttamatta Washingtonin karisman jalkoihin.
American Gangster onkin lähes tyystin Denzel Washingtonin elokuva. Hän täyttää ristiriitaisen hahmonsa saappaat vastaansanomattomasti ja kuitenkin sopivan vähäeleisesti. Väkivalta kuplii hänen tyynen pintansa alla räjähtääkseen arvaamatta silmille, kun jämptin perheenpään on osoitettava kuka on herra talossa. Sivuosatkin ovat kauttaaltaan kuosissa Ted Levinen poliisijohtajasta Cuba Gooding Jr:n hummailevaan huumelordiin ja Armand Assanten italialaismafiosoon.
Puutteineenkin elokuva on komeaa katsottavaa, ja huima loikka Scottin edellisistä yrityksistä, tyhjyyttään kumisevasta miekka & sandaali -draamasta Kingdom of Heaven (2005) ja Crowen tähdittämästä vaivaannuttavasta siirapista A Good Year – Mainio vuosi (2006). Pitkän linjan palkitut tekijät, käsikirjoittaja Steve Zaillian, kuvaaja Harris Savides ja leikkaaja Pietro Scalia ovat osaltaan luoneet New York -epookin rehevän ajankuvan väreineen ja yksityiskohtineen, ja taustalla kuulemme asiaankuuluvasti huumehöyryisen soundtrackin täynnä rullaavia funk-klassikkoja.
Teksti: Tuuve Aro