Talvilintulaskennat antavat tärkeää tietoa Suomen linnustossa tapahtuvista muutoksista. Suomessa talvehtivien vesilintujen määrä on kasvanut ja uusia eteläisiä lintulajeja tulee lisää pikkuhiljaa. Tänä talvena on liikkeellä runsaasti marjalintuja, koska pihlajanmarjasato oli hyvä.
Aleksi Lehikoinen ja Solja Kvarnström kiertävät 12 kilometrin pituista lintujen laskentareittiä Tammisaaressa. Pakkaspäivänä havaintoja kertyy 36 lintulajista. Eksoottisimmat havainnot ovat kottarainen, punakylkirastas ja hiirihaukka.
Marjalintuja kuten tiklejä, tilhiä, mustarastaita ja räkättirastaita on nyt runsaasti liikkeellä, koska pihlajanmarjoja on tarjolla. Lumisina talvina linnut hakeutuvat asutuksen lähelle.
– Tämmöinen luminen talvi pakottaa linnut tulemaan kaupunkiasutukseen ruokintojen ääreen, missä on enemmän ruokaa, selittää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus).
Tietoja kerätään vapaaehtoisvoimin
Yhteensä Suomessa on yli 600 lintujen laskentareittiä. Niitä kiertää noin 1000 vapaaehtoista lintuharrastajaa. Heidän keräämiensä tietojen avulla selviää, millaisia muutoksia talvilinnustossa on tapahtunut.
– Talvilintulaskennat alkoivat 1950-luvun lopulla. Yli 60 vuotta on tehty laskentoja eikä tällaista aineistoa löydy mistään muusta Euroopan maasta, näin pitkiä aikasarjoja talvisesta linnustosta, kiittelee Lehikoinen.
Kaupunkilinnusto on monipuolistunut
Monia muutoksia on havaittu. Kaupunkien linnusto on monipuolistunut, mutta metsissä lintumäärät ovat vähentyneet. Esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaiset ovat harvinaistuneet. Ilmastonmuutoksen myötä eteläiset lajit yleistyvät pikkuhiljaa.
– Talvehtivien vesilintujen määrä on moninkertaistunut ja uusia lajeja on tullut paljon lisää, mutta myös maalinnustossa näkyy muunmuassa peukaloisia, punarintoja, nokkavarpusia. Eteläisiä lajeja alkaa pikkuhiljaa talvehtia, arvioi Lehikoinen.
Tutuimmista lajeista harakat ovat vähentyneet, tali- ja sinitiaiset puolestaan yleistyneet.