Alain Prost

Alain Prost ja Niki Lauda Portugalin GP:ssä kaudella 1984.

Kausi 1983 aiheutti molemminpuolista tuskastumista Prostin ja Renaultiin välille, ja niinpä Prost siirtyi kauden 1984 alla takaisin McLarenille. Tallitoveriksi tuli jo kaksi maailmanmestaruutta voittanut Niki Lauda. Prost tarjosi tallikaverilleen tasavertaisen vastuksen, mutta kauden päätteeksi mestaruus meni Laudalle historian niukimmalla, puolen pisteen erolla.

Alain Prost, McLaren, 1985.

Kaudella 1985 oli vihdoin Prostin vuoro juhlia. Mestaruus varmistui Brands Hatchissa lokakuussa ajetussa Euroopan GP:ssä. Näin maailma näki ensimmäisen ranskalaisen F1-maailmanmestarin. Lähin uhkaaja Ferrarin Michele Alboreto jäi 20 pisteen päähän.

Alain Prost, McLaren, 1987 Brasilian GP.

Kaudella 1986 Nigel Mansell oli Williamsillaan matkalla kohti mestaruutta, mutta onnetar päätti Australian päätöskilpailussa maksaa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä velkaansa Prostille. MM-pistejohdossa ennen päätöskisaa olleen Mansellin Williamsista räjähti rengas 63. kierroksella ja Prost sai ajaa uransa toiseen mestaruuteen.

Ennen Prostin aikakautta Jackie Stewart piti nimissään osakilpailuvoittojen ennätystä. Skotti oli juhlinut 27 kertaa F1-kisan ykkössijaa. Prost saavutti Stewartin voittolukeman Belgiassa 1987 ja jatkoi 51 voittoon asti. Vain Michael Schumacher on voittanut Prostia enemmän osakilpailuja.

Kausi 1988 oli Prostille katkera. Hän sai ylivoimaiselle McLarenille parikseen Ayrton Sennan. McLaren-kuskit voittivat kauden aikana yhtä lukuun ottamatta kaikki osakilpailut. Prost keräsi tallitoveriaan enemmän MM-pisteitä, mutta Senna julistettiin silti mestariksi, koska senaikaiset säännöt sallivat pisteisiin mukaan vain kunkin kuljettajan 11 parasta kisaa. Kaudella 1989 oli Prostin vuoro olla tallikaveriaan Sennaa parempi. Mestaruus ratkesi lopulta ranskalaiselle McLaren-kuljettajien kolaroitua keskenään.

Alain Prost ja Ayrton Senna kolaroivat Japanin GP:ssä 1989.

Ferrari sai autoonsa numeron 1, kun Prost siirtyi italialaistalliin kauden 1990 alla. Vaikka Prost pystyi nostamaan Ferrarin mestaruustaistoon uuden vuosikymmenen aluksi, osoittautui siirto myöhemmin virheeksi. Kauden 1990 mestaruus karkasi McLarenin Ayrton Sennalle - ja mestaruuden varmistumiseen vaadittiin jälleen miesten välistä kolarointia. 1991 Prost ajoi ehkä uransa heikoimman kauden jääden kokonaan ilman osakilpailuvoittoja. Prost sai lähtöpassit Ferrarilta päätöskilpailun alla ja vetäytyi viettämään sapattivuotta.

Alain Prost nousi vielä kerran maailmanmestariksi uudessa leirissä. Williams kiinnitti ranskalaiskuljettajan riveihinsä kaudeksi 1993, kun edellisvuoden mestari Nigel Mansell oli lähtenyt Atlantin toiselle puolelle hankkimaan lisää kannuksia. Prost oli kaudella 1993 Williamsillaan erittäin vahvassa vedossa jättäen Sennan MM-lopputilanteessa 26 pisteen taakse. Kun tieto Sennan siirtymisestä Williamsille seuraavaksi kaudeksi julkistettiin, jätti Prost jäähyväiset kuninkuusluokalle.

Alain Prost ja Olivier Panis Prost-tallin pilttuussa 1997.

Kaudella 1997 Prostin nimi teki jälleen paluun formula ykkösiin. Professori oli ostanut Ligier-tallin ja tehnyt siitä omaa nimeään kantavan tiimin. Tarkoituksena oli eittämättä rakentaa yhdessä moottorintoimittaja Peugeotin kanssa ranskalainen supertiimi, mutta toisin kävi. Avauskausi oli vielä hyvä, mutta jatkossa talli joko epäonnistui auton suunnittelussa tai sitten Peugeotin mylly oli liian raskas ja puhditon. Prost-tallin autoilla ei koskaan voitettu yhtään osakilpailua. Taru päättyi 83 GP-kisan jälkeen konkurssiin kauden 2002 alla.

(MTV3)