Ajatus välivuodesta houkuttaa entistä useampaa nuorta – koronapandemia saattoi kasvattaa tauon tarvetta

16 prosenttia lukiolaisista ja seitsemän prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suunnitteli aloittavansa välivuoden tänä vuonna, kertoo Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin erityisasiantuntija Lauri Vaara.

Yhdistys on selvittänyt suomalaisnuorten välivuoden pitämisaikeita vuodesta 2014 alkaen osana Taloustutkimuksen toteuttamaa NYT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselyä. 

Tämän vuoden kysely toteutettiin keväällä, ja siihen vastasi reilut 6 000 nuorta. Kyselystä ei käy ilmi, kuinka suuri osa nuorista lopulta toteuttaa suunnitelmansa.

–  Kyselyiden perusteella nuorten kiinnostus välivuotta kohtaan lisääntyi 2010-luvulla, kunnes notkahti 2020-luvulla. Viime vuosina välivuoden suosio on ollut kuitenkin jälleen nousussa.

Aikalisä tulevaisuuden pohtimiseen

Vaara arvioi, että notkahduksen taustalla vaikuttivat korkeakouluopintoja koskevat uudistukset: aloituspaikkoja lisättiin vuosina 2020–2022, ja vuonna 2020 tuli voimaan laki, jonka mukaan korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Vaara uskoo, että myös koronapandemia saattoi vähentää välivuoden kiinnostavuutta erityisesti niiden nuorten parissa, jotka olisivat halunneet viettää välivuoden ulkomailla.

Toisaalta koronapandemia saattaa osaltaan selittää myös välivuoden suosion kasvua tänä vuonna.

– Nuorten kuormitus ja stressi opinnoissa ei ainakaan vähentynyt koronan myötä, ja moni on varmasti tauon tarpeessa. Myös epävarmuus jatko-opinnoista on lisääntynyt lukiolaisten parissa. 

– Välivuoden pitäminen nähdään usein mahdollisuutena ottaa aikalisä ja miettiä omaa tulevaisuutta – ja toisaalta toipua lukiovuosista ja opiskelun mukanaan tuomasta stressistä.

Tytöt poikia kiinnostuneempia välivuodesta

Välivuosi pidetään tyypillisimmin lukiosta valmistumisen jälkeen, ja se on suositumpi tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Kyselyn perusteella välivuotta suunnittelivat etenkin ne nuoret, jotka menestyvät heikommin koulussa.

Vaara kertoo, että vanhempien koulutustasolla ei ole suurta merkitystä nuorten välivuoden pitämiseen.

 Kuitenkin ne nuoret, joiden vanhemmat eivät ole työelämässä, näyttävät suosivan välivuotta enemmän kuin ne nuoret, joiden vanhemmat käyvät töissä.

Monelle nuorelle välivuoden pitäminen ei ole oma valinta. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Anna Loukkolan mukaan vain noin kolmasosa suomalaisista ylioppilaista pääsee jatko-opintoihin ensi yrittämällä.

Suuri osa ylioppilaista joutuu pitämään myös toisen ja jopa kolmannen välivuoden ennen jatko-opintoihin pääsemistä.

Merkittävä osa ei pääse – tai halua – opiskelemaan vielä tämänkään jälkeen. 

Suomessa on vajaat 150  000 iältään 20–29-vuotiasta ylioppilasta, joista noin neljäsosa ei ole aloittanut opiskelua Suomessa.

Sukupuolten välillä on ollut merkittäviä eroja opintoihin pääsemisessä. Asiaa on tarkastelu vuosina 2015–2021.

– Joka vuosi miehet saivat opiskelupaikan välittömästi valmistumisen jälkeen naisia paremmin. Yhden välivuoden jälkeen naiset pääsivät opiskelemaan miehiä paremmin, ja kahden välivuoden jälkeen miesten osuus oli jälleen suurempi, Loukkola sanoo.

Loukkolan mukaan vielä 2010-luvun alussa jopa 8–9 prosenttia peruskoulun päättäneistä jäi lukion tai ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. Määrä laski tasaisesti 2010-luvun aikana.

Vuodesta 2022 alkaen oppivelvollisuuslaki laajeni 18 ikävuoteen, minkä seurauksena lähes kaikki jatkavat välittömästi toisen asteen koulutukseen.

Välivuoden voi käyttää hyödyksi

Suomessa ylioppilaat pääsevät kiinni opintoihin poikkeuksellisen myöhään muuhun maailmaan verrattuna, ja se on todellinen yhteiskunnallinen ongelma, huomauttaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Mikko Vieltojärvi.

– Opiskelijavalintojen uudistukset ovat olleet tärkeitä toimia, mutta meillä on tarvetta entistä voimakkaammin pitää huoli siitä, että nuoret pääsevät nopeammin korkeakouluopintoihin, kun opiskeluhaluja on.

Vieltojärven mielestä yleisesti ottaen välivuosi ei ole välttämättä huono asia – oli se sitten vapaaehtoinen tai pakon edessä pidetty – sillä sen voi käyttää tehokkaasti hyödyksi. 

Jos ei saa opiskelupaikkaa, voi hakea esimerkiksi avoimeen yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Näin voi parhaimmillaan saada vahvistusta sille, että on pyrkimässä oikealle alalle.

Seuraavassa yhteishaussa opintopaikkaa voi hakea avoimen väylän kautta, ja opiskelupaikan saamisen jälkeen voi lukea hyväksi avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnot. 

Vieltojärvi kannustaa välivuotta viettäviä hakeutumaan ulkomaille töihin.

– Kielitaidon vahvistamisesta ja ulkomailla asumisen kokemuksesta on varmasti hyötyä työnhaussa myöhemmin – ja itsenäistymisessä ja kasvamisessa myös.

Lue myös: Suomalaiset nuoret kärsivät unen puutteesta ja ahdistusoireista – suora yhteys oppimiskykyyn

Opiskelija-asunnoista on pulaa jo pienilläkin paikkakunnilla – "Elinkustannusten noustessa haetaan halvempaa asuntoa"