Pirjo menetti luottamuksen ainoaan siskoonsa lopullisesti, kun sisko yritti huijata vanhan äitinsä rahoja itselleen.
Lapsena Pirjo* luuli isosiskonsa käytöksen johtuvan sisarkateudesta. Sisko osasi manipuloida ihmisiä, eivätkä edes vanhemmat osanneet sanoa lapselleen vastaan.
– Olin ainoa, joka uskalsi sanoa hänelle takaisin, Pirjo kertoo.
Kiusaaminen ja määräily eivät loppuneet lapsuuteen, vaan sisko halusi puuttua Pirjon elämään vielä aikuisiässäkin.
– Muutin omilleni, ja aluksi tuntui, että siskoni puuttui elämääni, koska hän välitti minusta. Mutta kun elämä eteni ja vastaan tuli murheita, huomasin, etten saanut häneltä mitään tukea.
Turhaa syyttelyä
Kun Pirjo erosi aviomiehestään, sisko syytti Pirjoa erosta. Syyttely meni niin pitkälle, että lopulta tuleva ex-mieskin asettui Pirjon puolelle ja selitti eron olevan heidän yhteinen päätöksensä.
Sisko ei avioeroa ymmärtänyt. Hän sanoi, ettei hän itse koskaan joutuisi samaan tilanteeseen. Toisin kuitenkin kävi.
– Siskoni erosi lopulta kaikessa hiljaisuudessa, hän ei juuri puhunut siitä. Mutta en minä kalavelkoja mennyt makselemaan, vaikka hän oli minua oman eroni takia haukkunut.
Muukin perhe huomasi erikoisen käytöksen
Pirjo ei ollut ainoa, joka ahdistui siskonsa käytöksestä.
– Siskoni pelkäsi koko ajan, että äitimme auttaisi minua enemmän kuin siskoani, vaikka ei äidillämme mitään suuria rahoja ollut. Lopulta äitimme halusi muuttaa vanhustentaloon, sillä siskoni käytös alkoi tehdä hänen olonsa tukalaksi.
