Kuorsaaminen on vaiva, joka häiritsee todella monen ihmisen unta. Länsimaisten tutkimusten mukaan noin kaksi viidestä miehestä ja yksi viidestä naisesta kuorsaa. Kuorsaamisen taustalla on useimmiten ylipaino, tupakointi tai alkoholinkäyttö, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan.
– Kuorsaamiseen pystyy siis usein itse vaikuttamaan, HUS:n Korvaklinikan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Petra Pietarinen toteaa.
Hengitysliiton järjestöjohtajan Mervi Puolanteen mukaan äänekäs ja katkeileva kuorsaus liittyy usein uniapneaan. Vaikka valtaosa uniapneaa sairastavista kuorsaa, kuorsaus ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että kuorsaajalla olisi uniapnea.
Uniapneaa sairastaa Suomessa 300 000–350 000 henkilöä.
– Miehillä uniapnea on naisia yleisempää. Vaihdevuosien jälkeen sukupuolierot kuitenkin tasaantuvat, Puolanne kertoo.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professorin Tarja Saaresrannan mukaan uniapnean tyyppioireita ovat voimakkaan kuorsauksen lisäksi esimerkiksi toistuva yöllinen virtsaamisen tarve, heräily tukehtumisen tunteeseen sekä aamupäänsärky, joka häviää noin puolessa tunnissa.
Painonpudotus auttaa parhaiten
Uniapneaa sairastavista kaksi kolmasosaa on ylipainoisia. Hengitysliiton Puolanteen mukaan ylipainon hoito onkin uniapnean tärkein hoitokeino, ja jo viiden prosentin painonlaskulla on todettu olevan merkitystä uniapneaan liittyvien hengityskatkosten vähentämisessä.
Myös nukkumisasennolla on merkitystä. Selinmakuulla ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa hengitysteitä, kun taas keskivartalon rasva painaa ylähengitysteiden lisäksi myös keuhkoja kasaan.
– Selinmakuulle kääntymisen voi estää esimerkiksi ompelemalla tennispallon puolikkaan yöpaidan selkään, Puolanne neuvoo.
Turun yliopistollisen keskussairaalan suu- ja leukasairauksien klinikan erikoishammaslääkäri Jarkko Vuoriluoto kertoo, että vaikean uniapnean yleisin ja tehokkain hoitokeino on CPAP-laitehoito. Siinä ulkoisella laitteella tuotetaan jatkuvaa ilmatiepainetta, joka johdetaan ilmateihin letkun ja maskin välityksellä.
Lievässä uniapneassa Vuoriluoto pitää yhtä tehokkaana hoitomuotona yön ajaksi suuhun laitettavaa uniapneakiskoa.
Päiväväsymys voi olla voimakasta
Saaresrannan mukaan uniapnea voi olla lievää, kohtalaista tai vaikeaa. Lievässä uniapneassa unenaikaisia hengityskatkoksia on 5–15 tunnissa, kohtalaisessa 16–30 tunnissa ja vaikeassa vähintään joka toinen minuutti. Yölliset hengityskatkokset voivat aiheuttaa voimakasta päiväväsymystä, ja pahimmillaan uneliaisuutta ilmenee autolla ajaessa, keskustellessa, syödessä tai jopa kävellessä.
– Voimakas päiväväsymys voi yhtä lailla liittyä lievään kuin vaikeaankin uniapneaan. Vajaa puolet uniapneapotilaista raportoi huomattavasta päiväväsymyksestä.
Saaresrannan mukaan uniapnea suurentaa riskiä kakkostyypin diabetekseen, verenpainetautiin, rytmihäiriöihin sekä sydän- ja aivoinfarktiin. Uniapneapotilaat kuolevatkin usein juuri uniapnean liitännäissairauksiin.
– Kuoleman riski ei kuitenkaan ole edes vaikeassa, hoitamattomassa uniapneassa niin paha kuin julkisuudessa on viime aikoina esitetty, eli paniikkiin ei ole aihetta. Mikäli uniapnea hoidetaan asianmukaisesti, ennenaikaisen kuoleman riski ei ole suurentunut.