Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Äänekäs ja katkeileva kuorsaus liittyy usein uniapneaan

2:08Unilääkkeitä käytetään turhaanVideo: Unilääkkeitä käytetään turhaan
Julkaistu 08.04.2019 03:00

MTV UUTISET - STT

Kuorsaaminen on vaiva, joka häiritsee todella monen ihmisen unta. Länsimaisten tutkimusten mukaan noin kaksi viidestä miehestä ja yksi viidestä naisesta kuorsaa. Kuorsaamisen taustalla on useimmiten ylipaino, tupakointi tai alkoholinkäyttö, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan.

– Kuorsaamiseen pystyy siis usein itse vaikuttamaan, HUS:n Korvaklinikan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Petra Pietarinen toteaa.

Hengitysliiton järjestöjohtajan Mervi Puolanteen mukaan äänekäs ja katkeileva kuorsaus liittyy usein uniapneaan. Vaikka valtaosa uniapneaa sairastavista kuorsaa, kuorsaus ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että kuorsaajalla olisi uniapnea.

Uniapneaa sairastaa Suomessa 300 000–350 000 henkilöä.

– Miehillä uniapnea on naisia yleisempää. Vaihdevuosien jälkeen sukupuolierot kuitenkin tasaantuvat, Puolanne kertoo.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professorin Tarja Saaresrannan mukaan uniapnean tyyppioireita ovat voimakkaan kuorsauksen lisäksi esimerkiksi toistuva yöllinen virtsaamisen tarve, heräily tukehtumisen tunteeseen sekä aamupäänsärky, joka häviää noin puolessa tunnissa.

Painonpudotus auttaa parhaiten

Uniapneaa sairastavista kaksi kolmasosaa on ylipainoisia. Hengitysliiton Puolanteen mukaan ylipainon hoito onkin uniapnean tärkein hoitokeino, ja jo viiden prosentin painonlaskulla on todettu olevan merkitystä uniapneaan liittyvien hengityskatkosten vähentämisessä.

Myös nukkumisasennolla on merkitystä. Selinmakuulla ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa hengitysteitä, kun taas keskivartalon rasva painaa ylähengitysteiden lisäksi myös keuhkoja kasaan.

– Selinmakuulle kääntymisen voi estää esimerkiksi ompelemalla tennispallon puolikkaan yöpaidan selkään, Puolanne neuvoo.

Turun yliopistollisen keskussairaalan suu- ja leukasairauksien klinikan erikoishammaslääkäri Jarkko Vuoriluoto kertoo, että vaikean uniapnean yleisin ja tehokkain hoitokeino on CPAP-laitehoito. Siinä ulkoisella laitteella tuotetaan jatkuvaa ilmatiepainetta, joka johdetaan ilmateihin letkun ja maskin välityksellä.

Lievässä uniapneassa Vuoriluoto pitää yhtä tehokkaana hoitomuotona yön ajaksi suuhun laitettavaa uniapneakiskoa.

Päiväväsymys voi olla voimakasta

Saaresrannan mukaan uniapnea voi olla lievää, kohtalaista tai vaikeaa. Lievässä uniapneassa unenaikaisia hengityskatkoksia on 5–15 tunnissa, kohtalaisessa 16–30 tunnissa ja vaikeassa vähintään joka toinen minuutti. Yölliset hengityskatkokset voivat aiheuttaa voimakasta päiväväsymystä, ja pahimmillaan uneliaisuutta ilmenee autolla ajaessa, keskustellessa, syödessä tai jopa kävellessä.

– Voimakas päiväväsymys voi yhtä lailla liittyä lievään kuin vaikeaankin uniapneaan. Vajaa puolet uniapneapotilaista raportoi huomattavasta päiväväsymyksestä.

Saaresrannan mukaan uniapnea suurentaa riskiä kakkostyypin diabetekseen, verenpainetautiin, rytmihäiriöihin sekä sydän- ja aivoinfarktiin. Uniapneapotilaat kuolevatkin usein juuri uniapnean liitännäissairauksiin.

– Kuoleman riski ei kuitenkaan ole edes vaikeassa, hoitamattomassa uniapneassa niin paha kuin julkisuudessa on viime aikoina esitetty, eli paniikkiin ei ole aihetta. Mikäli uniapnea hoidetaan asianmukaisesti, ennenaikaisen kuoleman riski ei ole suurentunut. 

Lisää aiheesta:

Lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaa kavalasti pahenevaa oireyhtymää – suurin osa tietämättäänUniapnea on tikittävä aikapommi, jota moni sairastaa tietämättään – yksi selkeä riskitekijäOnko sinulla ”läski kieli”? Yllättävän elimen laihduttaminen auttaa satojen tuhansien suomalaisten potemaan uniapneaanKuorsaus voi olla merkki jostain vakavammasta – pidä silmällä näitä oireitaJoka viides suomalainen kärsii uniapneasta – tässä yleisin altistava tekijäHoitamaton uniapnea lisää yleissairauksien riskiä – voi altistaa jopa onnettomuuksille
Sairaudet ja tauditUnihäiriötKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Sairaudet ja taudit
  • 14:52
    Juomat

    Tutkimusväite: Jo yksi kevytlimu päivässä voi lisätä maksasairauden riskiä

  • 06:59
    Muistisairaudet

    Kymmenen varhaista oiretta muistisairaudesta – älä jätä hälytysmerkkejä huomiotta

  • 06:02
    Sanna Marin

    Kirja: Sanna Marin koki korona-aikana pelottavia stressioireita – laihtui ja menetti hetkeksi näkökykynsä

  • Eilen18:36
    Viiden jälkeen

    Suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa elettiin villiä nuoruutta: "Monelle se oli elämän paras yhteisö"

  • Eilen06:29
    Infektiot

    Tuleeko kylmällä istumisesta "pissavika"? Urologi vastaa