7 asiaa, jotka sinun täytyy tietää Ruotsin vaaleista: Ennakkoääntään voi muuttaa, jos alkaa kaduttaa

Jos äänestäjä ei tee merkintöjä valitsemaansa äänestyslippuun, se tarkoittaa, että äänestäjä hyväksyy puolueen asettaman ehdokasjärjestyksen. Äänestäjä voi myös kannattaa tiettyä ehdokasta merkitsemällä rastin ehdokkaan nimen kohdalle äänestyslippuun. Tyhjää voi äänestää laittamalla kirjekuoreen tyhjän lipun.

Äänestäjä tunnistaa kolmet eri vaalit erivärisistä äänestyslipuista. Keltaisella lipulla äänestetään valtiopäivävaaleissa, sinisellä maakuntavaltuustojen vaaleissa ja valkoisella kuntavaaleissa.

Äänestäjä äänestää valitsemalla haluavansa puolueen äänestyslipun.

Valtio maksaa lippujen painatuksen, jos puolue on saanut edellisissä vaaleissa vähintään 1 prosentin kannatuksen. Tätä pienemmät puolueet joutuvat maksamaan painatuksen itse.

4. Neljän prosentin äänikynnys karsii puolueita valtiopäiviltä 

Puolueilla on Ruotsissa neljän prosentin valtakunnallinen äänikynnys. Puolue ei siis saa kansanedustajia, jos sen kannatus jää alle neljään prosenttiin.

Viimeksi valtiopäiväpuolueista on äänikynnyksen takia pudonnut vihreät 3,4 prosentin kannatuksellaan vuoden 1991 vaaleissa ja oikeistopopulistiseksi luonnehdittu Uusi demokratia 1,2 prosentin kannatuksella vuoden 1994 vaaleissa.

Puolue pääsee kuitenkin valtiopäiville, vaikka sen kannatus koko maassa jäisi alle neljään prosenttiin, jos se saa yhdessä vaalipiirissä yli 12 prosentin kannatuksen. Tätä ei ole tosin tapahtunut koskaan.

Äänestyslippuja tarjolla äänestyspaikalla. Jokaisella puolueella on oma äänestyslippu.imago/Dean Pictures/ All Over Press

Äänikynnys ei kuitenkaan näytä vähentävän intoa osallistua vaaleihin. Ruotsissa on jo pitkään ollut lukuisia pien- ja paikallispuolueita. jotka eivät ole lähelläkään neljän prosentin äänikynnystä, mutta ne osallistuvat silti vaaleihin. Monilla niistä on edustus kunnanvaltuustossa. Viime valeihin osallistui kaikkiaan peräti 34 puoluetta.

Maakuntavaltuustojen vaaleissa äänikynnys on 3 prosenttia. Tällä halutaan helpottaa paikallispuolueiden pääsyä valtuustoon.

5. Ennakkoääntään voi muuttaa

Myös Ruotsin vaaleissa voi äänestää ennakkoon. Ennakkoäänestys alkoi tämän vuoden vaaleissa 22.8. ja Jos ennakkoäänen annettuaan tulee katumapäälle, ääntää voi muuttaa vielä varsinaisena vaalipäivänä äänestyksen päättymiseen saakka.

Tämä tarkoittaa sitä, että ennakkoääniäkin voidaan alkaa laskea vasta varsinaisen vaalipäivän äänestyksen päätyttyä. Ennakkoäänten tulosta ei siis saada pian äänestyspaikkojen sulkeuduttua kuten Suomessa tapahtuu.

Ennakkoäänen vaihtaminen on kuitenkin varsin harvinaista. Ylen haastattelema Göteborgin yliopiston tutkija kertoo, että viime vaaleissa ennakkoääniä vaihdettiin vain noin 5000 kappaletta.

6. Äänestysaktiivisuus on korkea

Ruotsin vaaleissa on perinteisesti ollut varsin korkea äänestysaktiivisuus. On tavallista, että valtiopäivävaalien äänestysprosentti ylittää 85, eikä äänestysaktiivisuus ole laskenut alle 80 prosenttiin sitten 1950-luvun. Ylimmillään prosentti on ollut vajaat 92. Viime vaaleissa neljä vuotta sitten 85,81 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään.

7. Blokit taistelevat vallasta, mutta kaatuuko blokkipolitiikka?

Ruotsin valtiopäivävaaleja on viime vuosikymmenet hallinnut kaksi puolueblokkia, joissa mukana olevat puolueet eivät ole halunneet vaalien jälkeen muodostaa hallitusta yli blokkirajojen.

Punavihreään blokkiin on kuulunut maan vanha valtapuolue Sosiaalidemokraatit sekä Vasemmistopuolue ja Vihreät. Porvariblokkiin, joka on reilun vuosikymmenen käyttänyt nimeä Allianssi, kuuluvat Maltillinen kokoomus, Keskustapuolue, Liberaalit ja Kristillisdemokraatit.

Blokkipolitiikan murtumista on uumoiltu tällä vuosikymmenellä tapahtuneen oikeistopopulististen Ruotsidemokraattien nousun takia.

Tämänhetkisten mielipidemittausten perusteella kumpikaan blokki ei ole saamassa yli puolta valtiopäiväpaikoista vaan Ruotsidemorkaatit nousevat luultavasti ratkaisevaan asemaan blokkien välillä.

Pääministeri Stefan Löfven sosiaalidemokraateista on pitänyt yhteishallitusta joidenkin porvaripuolueiden kanssa mahdollisena.

Ruotsidemokraattien kanssa ei yksikään toinen valtiopäiväpuolue halua tehdä hallitusyhteistyötä.