Ruotsissa järjestetään vaalit tänä sunnuntaina. Vaalit poikkeavat monella tapaa Suomen vaaleista.
1. Kolmet vaalit samana päivänä
Ruotsin kansaedustuslaitoksen eli valtiopäivien vaalit järjestetään aina syyskuun toisena sunnuntaina. Tuolloin valitaan 349 kansaedustajaa. Vaalipiirejä on yhteensä 29. Kansainvälisesti vähemmän huomiota saavat kuitenkin kahdet muut vaalit, jotka on jo pitkään järjestetty samana päivänä. Ruotsalaiset nimittäin valitset samassa yhteydessä myös maakuntavaltuustot ja kunnanvaltuustot.
Video: MTV Uutisten toimittaja Heikki Piuhola raportoi tänä aamuna Tukholmasta uusimmista vaalinäkymistä. Viimeinen suuri vaaliväittely käytiin eilisiltana.
2. Vaalitapa eri kuin Suomessa
Kaikissa kolmessa Ruotsin vaalissa käytetään eri vaalitapaa kuin Suomessa. Ruotsissa käytetään niin sanottua suljettua listavaalia, jossa puolue järjestää ehdokkaat haluamaansa järjestykseen ja ehdokkaat pääsääntöisesti menevät läpi puolueen valitsemassa järjestyksessä. Äänestäjällä on kuitenkin pieni mahdollisuus muuttaa ehdokaslistan järjestystä.
Suomessa on käytössä avoin listavaali, jossa äänestäjät valitsevat listan ehdokkaiden paremmuusjärjestyksen anatamalla äänensä yksittäiselle ehdokkaalle. Valittavien ehdokkaiden määrän ratkaisee puolueen tai vaalitiiton saama prosenttiosuus äänistä vaalipiirissä ja valittavien ehdokkaiden henkillöllisyyden heidän saamansa henkilökohtainen äänimäärä.
3. Äänestysliput varsin erilaisia kuin Suomessa – eri värejä ja rasti ruutuun
Ruotsissa jokaisella puolueella on oma äänestyslippu. Äänesyslippuun ei merkitä numeroa kuten Suomessa.
Äänestäjä äänestää ottamalla kannattamansa puolueen äänestyslipun ja sulkemalla sen kirjekuoreen. Suljettu kirjekuori pudotetaan sitten vaaliuurnaan. Äänestyslippuja on saatavilla äänestyspaikoilla, mutta puolueet jakelevat niitä myös kaduilla kampanjakojuillaan.
Jos äänestäjä ei tee merkintöjä valitsemaansa äänestyslippuun, se tarkoittaa, että äänestäjä hyväksyy puolueen asettaman ehdokasjärjestyksen. Äänestäjä voi myös kannattaa tiettyä ehdokasta merkitsemällä rastin ehdokkaan nimen kohdalle äänestyslippuun. Tyhjää voi äänestää laittamalla kirjekuoreen tyhjän lipun.
Äänestäjä tunnistaa kolmet eri vaalit erivärisistä äänestyslipuista. Keltaisella lipulla äänestetään valtiopäivävaaleissa, sinisellä maakuntavaltuustojen vaaleissa ja valkoisella kuntavaaleissa.
Valtio maksaa lippujen painatuksen, jos puolue on saanut edellisissä vaaleissa vähintään 1 prosentin kannatuksen. Tätä pienemmät puolueet joutuvat maksamaan painatuksen itse.
4. Neljän prosentin äänikynnys karsii puolueita valtiopäiviltä
Puolueilla on Ruotsissa neljän prosentin valtakunnallinen äänikynnys. Puolue ei siis saa kansanedustajia, jos sen kannatus jää alle neljään prosenttiin.
Viimeksi valtiopäiväpuolueista on äänikynnyksen takia pudonnut vihreät 3,4 prosentin kannatuksellaan vuoden 1991 vaaleissa ja oikeistopopulistiseksi luonnehdittu Uusi demokratia 1,2 prosentin kannatuksella vuoden 1994 vaaleissa.
Puolue pääsee kuitenkin valtiopäiville, vaikka sen kannatus koko maassa jäisi alle neljään prosenttiin, jos se saa yhdessä vaalipiirissä yli 12 prosentin kannatuksen. Tätä ei ole tosin tapahtunut koskaan.
Äänikynnys ei kuitenkaan näytä vähentävän intoa osallistua vaaleihin. Ruotsissa on jo pitkään ollut lukuisia pien- ja paikallispuolueita. jotka eivät ole lähelläkään neljän prosentin äänikynnystä, mutta ne osallistuvat silti vaaleihin. Monilla niistä on edustus kunnanvaltuustossa. Viime valeihin osallistui kaikkiaan peräti 34 puoluetta.
Maakuntavaltuustojen vaaleissa äänikynnys on 3 prosenttia. Tällä halutaan helpottaa paikallispuolueiden pääsyä valtuustoon.
5. Ennakkoääntään voi muuttaa
Myös Ruotsin vaaleissa voi äänestää ennakkoon. Ennakkoäänestys alkoi tämän vuoden vaaleissa 22.8. ja Jos ennakkoäänen annettuaan tulee katumapäälle, ääntää voi muuttaa vielä varsinaisena vaalipäivänä äänestyksen päättymiseen saakka.
Tämä tarkoittaa sitä, että ennakkoääniäkin voidaan alkaa laskea vasta varsinaisen vaalipäivän äänestyksen päätyttyä. Ennakkoäänten tulosta ei siis saada pian äänestyspaikkojen sulkeuduttua kuten Suomessa tapahtuu.
Ennakkoäänen vaihtaminen on kuitenkin varsin harvinaista. Ylen haastattelema Göteborgin yliopiston tutkija kertoo, että viime vaaleissa ennakkoääniä vaihdettiin vain noin 5000 kappaletta.
6. Äänestysaktiivisuus on korkea
Ruotsin vaaleissa on perinteisesti ollut varsin korkea äänestysaktiivisuus. On tavallista, että valtiopäivävaalien äänestysprosentti ylittää 85, eikä äänestysaktiivisuus ole laskenut alle 80 prosenttiin sitten 1950-luvun. Ylimmillään prosentti on ollut vajaat 92. Viime vaaleissa neljä vuotta sitten 85,81 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään.
7. Blokit taistelevat vallasta, mutta kaatuuko blokkipolitiikka?
Ruotsin valtiopäivävaaleja on viime vuosikymmenet hallinnut kaksi puolueblokkia, joissa mukana olevat puolueet eivät ole halunneet vaalien jälkeen muodostaa hallitusta yli blokkirajojen.
Punavihreään blokkiin on kuulunut maan vanha valtapuolue Sosiaalidemokraatit sekä Vasemmistopuolue ja Vihreät. Porvariblokkiin, joka on reilun vuosikymmenen käyttänyt nimeä Allianssi, kuuluvat Maltillinen kokoomus, Keskustapuolue, Liberaalit ja Kristillisdemokraatit.
Blokkipolitiikan murtumista on uumoiltu tällä vuosikymmenellä tapahtuneen oikeistopopulististen Ruotsidemokraattien nousun takia.
Tämänhetkisten mielipidemittausten perusteella kumpikaan blokki ei ole saamassa yli puolta valtiopäiväpaikoista vaan Ruotsidemorkaatit nousevat luultavasti ratkaisevaan asemaan blokkien välillä.
Pääministeri Stefan Löfven sosiaalidemokraateista on pitänyt yhteishallitusta joidenkin porvaripuolueiden kanssa mahdollisena.
Ruotsidemokraattien kanssa ei yksikään toinen valtiopäiväpuolue halua tehdä hallitusyhteistyötä.