Kyösti Poutiainen on tuttu näky Helsingin Kisa-Veikkojen aikuisliikkujien parissa. Liikunta tarjoaa vetreälle eläkeläiselle mieluisan sosiaalisen ympäristön.
Kyösti Poutiainen ei koe itseään mitenkään erityisen aktiiviseksi. Pian 69 vuotta täyttävän miehen liikkuminen aiheuttaa kuitenkin pistoksen sohvaperunan sydämessä.
Urheilu on Kyöstin lapsuudenrakkaus. Teini-iän kynnyksellä aktiiviurheilu jäi taka-alalle, mutta päälle kaksikymppisenä Kyösti löysi liikunnan ilon uudestaan Ville Aroniemen kuntokoulussa.
− Myöhemmin työelämässä vakuutusalan urheiluseura oli se taho, joka minua liikutti. Hiihto ja yleisurheilu olivat noina vuosina tärkeitä. Finlandiahiihdon vedin läpi 16 kertaa, Kyösti kertoo.
Kyösti osallistui töiden kautta lukuisiin puulaakikilpailuihin, joiden merkitystä kansan liikuttajana hän haluaa korostaa.
− Tällaista kilpailutoimintaa ei tule aliarvioida. Jo yksikin osallistuminen voi houkuttaa ihmisiä urheilun pariin.
Uusia kontakteja
Veteraaniyleisurheilun pariin Kyösti ajautui neljä vuotta ennen eläkeikää. Työuran päätyttyä toiminta muuttui entistä tärkeämmäksi.
− Työni oli luonteeltaan sosiaalista, ja eläkkeelle jäädessä ihmettelin, että kenenkäs kanssa tässä nyt juttelisi.
Yleisurheiluharrastuksen myötä juttukumppaneista ei ole ollut pulaa. Yhdessä liikkuminen tarjoaa sosiaalisen ympäristön sekä kontakteja ihmisiin, joilla on samat kiinnostuksen kohteet.
− Totta kai terveyspuoli on plussaa. Mutta hiukan epäilen, että riittäisikö se kenellekään ainoaksi motivaatioksi, Kyösti pohtii.
