Puolan väkiluku vähenee uhkaavasti samalla kun sen väestö ikääntyy. Maan tilastokeskuksen (GUS) mukaan väkimäärä vähenee 4,5 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan 10 miljoonaa puolalaista eläköityy. Silloin puolalaisista joka kolmas on eläkeikäinen.
Puolaa rasittaa myös työikäisen väen maastamuutto. Sen jälkeen kun Puolasta tuli EU:n jäsen, on maasta muuttanut pois 1-1,5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa heistä on lähtenyt Iso-Britanniaan ja Irlantiin.
Maahan ei käytännössä juuri muuta muualta väkeä. Turvapaikanhakijat pyrkivät Saksaan eikä Puolan palkkataso houkuttele työn perässä muuttajia.
Maan taloustilannetta heikentää myös se, että aikaisemmin länteen meni töihin lähinnä miehiä, jotka lähettivät rahaa perheilleen kotimaahansa. Nyt työpaikan perässä muuttavat kokonaiset perheet.
Tällä hetellä Puolassa on tilastokeskuksen mukaan 38,5 miljoonaa ihmistä, mikä on puolet enemmän kuin Pohjoismaissa yhteensä. Puola on yhä edelleen väkiluvultaan Euroopan 6. suurin maa.
Palkat pienet etenkin maaseudulla
Keskipalkka yksityisellä sektorilla on alle 1000 euroa. Kaupunkien ja maaseudun tuloerot ovat huomattavat.
Enemmistön viime lokakuun parlamenttivaaleissa saavuttanut Laki- ja oikeuspuolue (PiS) lupasi maaseudun köyhille palkkojen nousua.
Samalla se käynnisti "500+" -lapsilisäohjelman, jonka mukaan perheille maksetaan 500 zlotyn, eli noin 115 euron lapsilisää, jos perheessä on enemmän kuin yksi lapsi. Maksumiehinä näille uudistuksille toimivat kansainväliset pankit, vakuutuslaitokset ja supermarketketjut.
Äärikonservatiivisen PiS:n vaalislogan oli "Puola ensin". Kansallisuusaate onkin nousussa. Puolue sai vahvan kannatuksen myös nuorilta, mikä oli politiikan asiantuntijoillekin yllätys.
– EU vastaisuus on maassa jonkin verran lisääntynyt, koska monet pitävät EU:ta Saksan hallitsemana, sanoo opposition demokratialiikkeen (KOD) johtaja Mateusz Kijowski.
Puolan mediasta saksalaiset omistavat kaksi kolmasosaa.