Oikeuden mukaan kyse ei ollut tahallisesta henkirikoksesta.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut 19-vuotiaan naisen heitteillepanosta ja laittomasta raskauden keskeytyksestä neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Koska syytetty on esitutkinnan aikana ollut vangittuna viiden kuukauden ajan, katsotaan rangaistus suoritetuksi.
Syyttäjä vaati naiselle tuomiota murhasta.
Nainen oli määrätty mielentilatutkimukseen, mutta ei ollut ehditty aloittaa, eikä sitä siis tehdä.
Isä ei tiennyt raskaudesta
Nainen oli noin 30. raskausviikolla synnyttänyt elävänä lapsen kotonaan Lohjalla lokakuussa 2025.
Nainen oli kiistänyt tienneensä raskautensa edenneen niin pitkälle, ettei sitä olisi saanut keskeyttää. Oikeuden mukaan hänen on täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että raskaus oli edennyt ainakin viikolle 20.
Nainen ei ollut käyttänyt neuvolapalveluita eikä hänen avopuolisonsa ollut ollut tietoinen raskaudesta. Hän oli kahtena eri päivänä ottanut raskaudenkeskeytykseen tarkoitettuja lääkkeitä ja näin aiheuttanut tahallaan sikiön ennenaikaisen syntymän. Lääkkeet 19-vuotias oli saanut ehkäisyneuvolasta valheellisin perustein.
Naisella ei ollut tarkkaa tietoa siitä, miten raskaudenkeskeytykseen annetut lääkkeet toimivat. Oikeuden mukaan nainen on voinut olla siinä käsityksessä, että hän keskeyttää raskauden ja synnyttää kuolleen sikiön.
Ei nostanut lasta heti vessanpöntöstä
Lapsi syntyi kuitenkin elävänä vessanpönttöön. Hän ei kuitenkaan välittömästi synnytyksen jälkeen nostanut lasta vessanpöntöstä eikä antanut lapselle tarpeellista hoitoa tai huolenpitoa.
Vauvan kuolinsyy on ollut epäkypsän keskosen lääkkeellisesti käynnistetty syntymä ja sen myötä aiheutunut vauvan kyvyttömyys hengittää itsenäisesti.
Oikeus katsoi, ettei vailla varteenotettavaa epäilyä voitu todeta, että lapsen kuolema olisi estynyt, vaikka nainen heti synnytyksen jälkeen olisi ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin. Kun vauvan kuolema ei ollut syy-yhteydessä naisen laiminlyöntiin, hän ei syyllistynyt tahalliseen henkirikokseen.
Oikeus hylkäsi lapsen isän korvausvaatimukset, koska kyse ei ollut tahallisesta henkirikoksesta.