Mainos

18-vuotias! Näin paljon tulet keskimäärin kokemaan työurallasi työttömyyttä – tutkimusjohtaja huolissaan kustannuksista

1:49

Työmarkkinoille tulevalla nuorella on odotettavissa työuransa aikana keskimäärin yli neljä vuotta työttömyyttä, kertoo ministeriön tänään julkaistu tutkimus. Työllisyyttä on odotettavissa 32 ja puoli vuotta. Tutkimusjohtajan mukaan tämä tarkoittaa valtavia kustannuksia ja että pitkien työttömyysjaksojen lyhentämiseksi pitää tarkastella kaikkia keinoja.

Kun valtio vähensi rahoitusta korkeakouluilta, Jukka Rydenfelt-Välkki oli yksi monista työnsä menettäneistä. Puolentoista vuoden työttömyyden aikana tutuksi tuli tämä lause:

– Valitettavasti ette ole tulleet valituksi tähän.

"Olisi aivan hullua olla käyttämättä pitkäaikaistyöttömiä"

Millainen hetki se oli, että pitkän työttömyysjakson jälkeen vihdoin tuntui siltä, että tässähän on vielä työuraa jäljellä?

– Se oli todella miellyttävä kuulla, että vielä voi osoittaa ammattitaitoaan ja antaa oman panoksensa. 

Rydenfelt-Välkki on IT- ja media-asiantuntija Katja Noponen -yrityksessä, mutta tie uuteen työpaikkaan ei ollut helppo.

Rydenfelt-Välkki pääsi lopulta työhönvalmennukseen, jonka kautta työkokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ja sitten palkkatuelle Katja Noposelle.

– Miksi ihmeessä en käyttäisi tätä työvoimapotentiaalia? Meillä on yli 60 000 pitkäaikaistyötöntä, niin olisi aivan hullua olla käyttämättä, toteaa toimitusjohtaja Katja Noponen.

Yli 700 000 avointa työpaikkaa vuodessa

Moni jättää käyttämättä.

Viime vuonna työnantajat ilmoittivat avoimia työpaikkoja ennätysmäärän - yli 700 000 julkiseen työnvälitykseen – samaan aikaan työpaikat eivät tunnu löytävän työntekijää.

– Siinä ollaan myöskin ennätystasolla siinä rekrytointiongelmien ja työvoimapulan tilanteessa, kertoo ministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Työttömyys aiheuttaa valtavat kustannukset

Kun työtä ei löydy työttömyys venyy. Räisäsen tekemän maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen odotettavissa oleva työttömyysaika on hieman yli neljä vuotta.

– Se on tietysti valtavan pitkä aika ja sitä täytyisi ehdottomasti pystyä lyhentämään. Kaikki keinot on silloin tarkastelussa - verotus, etuudet, työvoimapolitiikka, työelämän sääntely, luettelee Räisänen.

Räisänen pitää työttömyyden myötä syntyviä kustannuksia valtavina.

4,1 vuoden työttömyysodote merkitsisi sitä, että jokaista työmarkkinoille tulevaa kohden koituisi hänen elinkaarellaan pelkästään valtontalouden työttömyysturvamenoja nykyisellä etuus- ja hintatasolla keskimäärin yli 34 000 euroa, kerrotaan ministeriöstä. 

Puolen vuoden työttömyys on kriittinen kohta

Neljän vuoden keskimääräinen työttömyys tarkoittaa sitä, että osalla ihmisistä työttömyysjaksot venyvät todella pitkiksi.

Ministeriössä tiedetään, että ensimmäiset kuukaudet työttömyydessä ovat todella tärkeitä ja kriittinen vaihe koetaan puolen vuoden kohdalla.

– Sitten hyvin jyrkästi alkaa työllistymisen todennäköisyys heiketä. Siinä kohtaa helpommin työllistyvät ovat jo löytäneet uuden työpaikan ja siellä alkaa olla sitten jo osaamisen puutteita ja tarvittaisiin ehkä liikkuvuutta ja ammattitaidon päivittämistä, tutkimusjohtaja sanoo.  

Oppivelvollisuuden pidentäminen, palkkatukiin panostaminen, henkilökohtaiset uravalmentajat

Räisänen pistää toivonsa muun muassa palkkatukipanostuksiin ja oppivelvollisuusiän korottamiseen.

– Se ei suurimmalle osalle nuoria muuta yhtään mitään, mutta juuri niille, joille se voi olla hyödyllinen, se muuttaa asioita, pohtii Räisänen.

– Palkkatuki on tärkeä asia. Palkkatuki on Suomessa käytössä huomattavasti huonommin kuin muissa Pohjoismaissa. Ja kukaan ei palkkaa yrityksissä ketään pelkästään hyvästä tahdosta, joten meidän pitää pystyä luomaan Suomeen työpaikkoja, arvioi Noponen.

Miten työttömyysjaksot saataisiin lyhyemmiksi, Katja Noponen?

– Henkilökohtainen uravalmentaja on tosi tärkeä asia työttömälle työnhakijalle. Mitä pitempään on pois työmarkkinoilta, sitä hauraammaksi käyvät työmarkkinaverkostot. Siksi asiantuntija siinä kyljessä tekee hyvää.

Hyviä uutisia ikääntyneiden työllisyydessä

Ikääntyneiden työllisyys puhuttaa laajasti, mutta positiivisiakin signaaleja on nähtävissä. 

– Kyllä monet yli 55-vuotiaat kokevat vaikeuksia pysyväisluonteisessa työllistymisessä, mutta jos katsotaan elinkaarinäkökulmasta, meillä on tapahtunut valtavan myönteistä kehitystä yli 55-vuotiaiden työmarkkinaosallistumisessa. 1990-luvulta lähtien on tullut jopa neljä vuotta lisää työllisyyttä jokaista henkilöä kohden. Se on tietysti erittäin iso edistysaskel, kertoo Räisänen.  

Kuusikymppinen Rydenfelt-Välkki näkee tulevaisuuden valoisana. Mutta mikä piti toivon yllä työttömyyden pitkittyessä?

– Mulla on aika rautainen ammattitaito ja jos vain pystyn aina sen ammattitaitoni esittämään, niin sillä tavalla ainakin pääsen töihin, toteaa asiantuntija. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja