Puola kasvattaa asevoimiaan nopeammin kuin yksikään muu Nato-maa.
Ukrainaan lahjoitetun kaluston tilalle on tilattu Puolassa sadoittain tankkeja, raketinheittimiä ja telahaupitseja sekä kymmeniä hävittäjiä ja taisteluhelikoptereita. Ensimmäiset uusista yhdysvaltalaisista Abrams-taistelupanssarivaunuista saapuivat Puolaan viime vuonna.
Varsovan 1. panssariprikaatissa Abrams-tankkien kanssa työskentelevä Marcel Mańkowski osallistui 1,5 vuotta sitten ensimmäiseen Yhdysvaltain järjestämään koulutukseen.
– Eri taistelupanssarivaunut palvelevat paremmin tai huonommin eri olosuhteissa kuten on kaiken kaluston kanssa. Niiden tehokkuus riippuu myös henkilöstön taidoista ja koordinaatiosta, mikä vaatii pitkäaikaista työtä, Mańkowski kertoo MTV:lle.
– Kun henkilöstö saa tarvitun osaamisen, tankeista tulee erittäin tappavia aseita, hän jatkaa.
Lue myös: MTV Puolassa: Siirtolaiskriisi voimistuu itärajalla – laittomia tulijoita satoja päivässä: "Olemme valmiita kaikkeen"
"Jos haluamme rauhaa, on valmistauduttava sotaan"
Natossa jäsenten puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta pidetään tärkeimpänä sotilaallisen panostuksen mittarina. Puola käyttää tänä vuonna puolustusmenoihin 4 prosenttia bruttokansantuotteestaan, mikä on suhteellisesti enemmän kuin yksikään muu Nato-maa.
Suositus on yli 2 prosenttia, ja tähän ylsivät viime vuonna vain noin joka kolmas jäsenmaa. Puolan presidentti Andrzej Duda ehdotti maaliskuussa, että Naton jäsenvaltioiden tulisi nostaa puolustusmenojaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vastauksena Venäjän aggressioon Ukrainassa.
– Tiedämme, että jos haluamme rauhaa, meidän on valmistauduttava sotaan ja siksi Puolalla on oltava vahva armeija, Varsovan 1. panssariprikaatin kapteeni Jacek Piotrowski sanoo.
Piotrowski on työskennellyt armeijassa 18 vuotta. Hänen työhönsä kuuluu houkutella uusia sotilaita virkaan, sillä valtavien materiaalihankintojen lisäksi Euroopan asemahdiksi pyrkivä Puola aikoo värvätä 150 000 sotilasta lisää. Suhtautuminen armeijaan on muuttunut Puolassa viime vuosina myönteisemmäksi, etenkin Ukrainan sodan myötä, kertoo Piotrowski.
– Kannustamme kaikkia töihin armeijaan. Emme vain heitä, jotka haluavat olla ammattisotilaita, vaan myös siviilejä, jotka haluavat kasvattaa taitojaan esimerkiksi kyberturvallisuudessa. Armeija on monille hyvä urapolku, hän kertoo.
Maavoimien entinen komentaja palauttaisi asevelvollisuuden
Puola luopui pakollisesta asepalveluksesta 2009 osana suurta asevoimien uudistusta. Ennen suurta uudistusta maavoimia johtanut kenraali haluaisi palauttaa asevelvollisuuden.
Hänen mukaansa tätä ajatusta tukee muun muassa Puolan pääministeri Donald Tuskin viimeaikaiset puheet siitä, että Eurooppa on siirtynyt ”sotaa edeltävään aikakauteen”.
– Jos elämme sotaa edeltävää aikaa, meidän on valmistauduttava sotaan. Mielestäni meillä on mahdollisuus valmistautua, mutta ilman asevelvollisuutta, emme voi kouluttaa tarvittavaa määrää osaajia, Puolan maavoimien komentajana vuosina 2006–2009 toiminut Waldemar Skrzypczak sanoo MTV:lle.
Skrzypczak ei kuitenkaan usko Venäjän hyökkäävän Puolaan tai laajemmin Eurooppaan ainakaan lähiaikoina.
– Tämä ei kuitenkaan vapauta meitä velvollisuudestamme vahvistaa asevoimia kahdessa mielessä. Meillä tulee olla ensinnäkin hyvin varusteltu ja toisekseen hyvin koulutettu armeija, jotta Putin ei aloita hankaluuksia kanssamme, eikä hyökkää Puolaan tai Itämeren alueelle, Skrzypczak sanoo.
"Putin ei pärjäisi"
Hänen mukaansa tilanne muuttui radikaalisti myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä.
– Tällä hetkellä Puola ja Pohjoismaat muodostavat Naton vahvimman osan Itämeren alueella ja Putinin tuleekin pelätä tätä, Skrzypczak sanoo.
Tilannetta rauhoittaa muun Euroopan osalta myös Venäjän sitoutuneisuus Ukrainassa käytävään hyökkäyssotaan.
– Hän ei pärjäisi laajamittaisessa sodassa Natoa vastaan sotilaallisesti tai taloudellisesti, sillä pitkitetty sota johtaisi Venäjän imperiumin kaatumiseen, joka halkeilee nyt isosti, Skrzypczak sanoo.
Puolustusmenot saavat kannatusta Varsovassa
Puolalaisen Rzeczpospolita-sanomalehden alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan asepalveluksen palauttamista kannatti noin 45 prosenttia ja vastusti 35 prosenttia. Varsovassa 17-vuotias Michal Donczak ei ajatuksesta innostu.
– Sehän tarkoittaisi, että joidenkin elämästä otettaisiin 1–2 vuotta pois. Tuollaisen ajan ottaminen rikkoisi mielestäni ihmisoikeuksia. Eivätkä kaikki halua kuolla sodassa, Donczak sanoo.
Suuriin puolustusmenoihin pääkaupungissa suhtaudutaan sen sijaan myönteisesti. Neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tarkoittaa Puolassa tänä vuonna vajaan 32 miljardin euron puolustusmenoja.
– Jos mietin, mitä ystäväni ja perheeni kertovat minulle täältä, mielestäni se on liike oikeaan suuntaan. Uskon sen olevan, mitä kaikki haluavat. Haluamme lisää turvallisuuden tunnetta kaikilla tasoilla, ja asevoimien vahvistaminen on varmaan oikea suunta, Lontoossa asuva Kamila Koronska sanoo.
– Jos rahaa saavat tahot, kuten puolustusvoimat käyttää summan viisaasti, uskon, että kaikki muuttuu paremmaksi, Jan Pelczar sanoo.