Martin päivän juhla juontaa juurensa 300-luvulla eläneestä Toursin pyhästä Martinuksesta. Piispa Martinus oli ensimmäinen ei-marttyyri, jota alettiin kunnioittaa pyhimyksenä. Hän oli kuuluisa köyhiä kohtaan osoittamastaan huolenpidosta. Myöhemmin päivää vietettiin myös Martin Lutherin syntymäpäivän kunniaksi.
Martinus (316-397) sai piispan arvon 371. Legenda kertoo Martinuksen piiloutuneen hanhien koppiin välttyäkseen arvottomana pitämästään piispan virasta. Tästä sai alkunsa Martin päivän perinteinen ruoka, martinhanhi. Ruokaa jaettiin myös köyhille ja päivä alkoi aikojen kuluessa muistuttaa yhä enemmän syöminkejä. Päivästä johtaakin sanonta: "Martti maita vahvistaapi".
Martinhanhi perinne levisi Suomeen vasta 1900-luvulla Ruotsista. Päivään kuuluivat myös martinmarkkinat ja krouvissa käynti. Päivä saikin oman leimansa miesten pyhänä. Suomessa Marttia on pidetty oluen ja makkaran riemujuhlana. Syysteurastusten myötä makkaran valmistaminen oli kiivaimmillaan. Tirisevät makkarat katosivat nälkäisiin suihin talvikuntoa vahvistamaan olut palanpainikkeenaan.
Ruotsista levinneen perinteen mukaan martinhanhen lisäksi juhlapäivänä nautitaan hanhen tai porsaan verestä valmistettua mustakeittoa ja hanhen kaulasta valmistettua makkaraa. Brutaalilta kuulostavaa ruokaa, mutta totista totta aikoina, jolloin pyrittiin käyttämään kaikki ruoaksi kelpaavat raaka-aineet.
