Oslolaispäiväkodeissa tarjotaan pelkkää kasvisruokaa. Mitä mieltä tästä ollaan meillä? Aiheesta keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa.
Oslossa Norjassa on päiväkodeissa siirrytty kasvisruokaan ja vaihtoehto on ollut esillä Suomessakin. Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomessa, kun vieraana olivat Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi ja Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola.
Lue myös: Rovaniemeläisen Jeren, 15, kuvat kouluruoasta kohauttivat – ruokien joukosta löytyy yksi selkeä inhokki
Nämä asiat vaikuttavat päiväkotiruokaan
Kun mietitään päiväkotien ruokalistoja, pitää ottaa huomioon monta asiaa. Kemppi kertoo, että ensisijaisesti huomioidaan varhaiskasvatuksen ravitsemussuositukset.
Ruoan tulee myös olla lasten mielestä maukasta, jotta lapset todella syövät sitä ja ovat päiväkotipäivän jälkeen kylläisiä.
Myös ruoan esillepanoa ja rakennetta mietitään niin, että ruoat ovat lasten makumaailmaan tuttuja ja että ruoat ovat helposti saavutettavia.
– Salaatti ja kasvikset saatetaan laittaa esimeriksi erikseen, että on helpompi maistella tomaatti ja kurkku erikseen, Kemppi havainnollistaa.
Helsingissä ei olla nyt luopumassa punaisesta lihasta kokonaan
Kempin mukaan Helsingissä ei ole tällä hetkellä puhuttu siitä, että lihasta kokonaan luovuttaisiin. Suuntaus lihan vähentämiseen on kuitenkin ollut selkeä.
Lihalla tarkoitetaan nyt nimenomaan punaista lihaa.
– Vuodesta 2019 lähtien on puolitettu lihan käyttöä eli tällä hetkellä meillä on korkeintaan kerran viikossa liharuokia. Välillä on viikkoja, jolloin meillä ei ole ollenkaan liharuokaa, sanoo Kemppi.
– Kasvispitoista ruokaa on lisätty paljon sekä kalaa ja siipikarjaa.
Lue myös: Jos olet syönyt pahaa tofua, se oli todennäköisesti valmistettu väärin – näin paistat siitä herkullisen rapeaa
Professori pitää Helsingin linjaa hyvänä
Oslolaispäiväkodeissa lapsille tarjotaan siis pelkkää kasvisruokaa. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan mukaan se pystytään toteuttamaan ravitsemussuositusten rajoissa. Hän antaa kuitenkin kunniamaininnan Helsingin kasviruokalinjaukselle.
– Helsinki on Suomessa ollut ihan edelläkävijä sen suhteen, miten se olisi järkevää toteuttaa eli asteittainen siirtyminen kohti kasvikuntapainotteisempaa syömistä on suositeltavaa, koska silloin saadaan pidettyä kaikki mukana siinä, hän perustelee.
Lue myös: Onko kasvisruokavaliosta haittaa lapselle? Tutkimus: Näin kasvukäyrät ja vitamiinitasot vertautuivat sekasyöjiin
Punainen liha ei ole ehdottoman välttämätön
Erkkolan mukaan nykyisten varhaiskasvatuksen ruokasuositusten mukaan voidaan pärjätä hyvin pelkällä kasvisruoalla. Hän muistuttaa, että jos punainen liha jää pois, jää jäljelle vielä paljon muita eläinkunnantuotteita eli esimerkiksi kalaa, maitovalmisteita ja kananmunaa. Ne kattavat ravintoaineet, joita menetetään punaisen lihan myötä.
– Riippuen kuinka paljon rajoitetaan, sitä enemmän tarvitsee miettiä, millä korvataan, hän sanoo.
– Vegaaniruokavalio on se toinen ääripää, että silloin tarvitaan täydennettyjä elintarvikkeita plus ravintolisää, josta vastataan kotona.
Jos ruokavaliosta jättää pois pelkän punaisen lihan, ei tarvitse tehdä muutoksia. Kaikki tarvittava saadaan kyllä, jos noudatetaan ravitsemussuosituksia.
Kotona syödyllä ruoallakin merkitystä
Erkkolan mukaan on muistettava, että varhaiskasvatuksen ruokailu kattaa arkisin kokopäivähoidossa kaksi kolmannesta lapsen energian ja ravintoaineiden tarpeesta.
– Paljon vaikuttaa se, mitä lapsi syö kotona. Se tässä keskustelussa usein unohtuu.
On tutkittu, että varhaiskasvatuksen ruoka parantaa monen lapsen saaman ruokavalion ravitsemuksen laatua.
– Juuri äsken oli uutisissa, että pienituloisten perheiden osuus kasvaa. Meillä on paljon perheitä, joilla varhaiskasvatuksen ruoka pelastaa ruokavalion kokonaislaatua.
Lue myös: Tämä on kaikkien aikojen vihatuin kouluruoka: "Päätyi ilmeisesti inhokiksi pelkästään väärän valmistustavan vuoksi"
Kasvisruoka maistuu lapsille
Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kertoo, että lapset ihan oikeasti syövät kasvisruokaa päiväkodeissa.
– Toki me koko ajan herkällä korvalla vaihdetaan reseptiikkaa ja otetaan palautetta vastaan. Että jos kerralla tulee hyvinkin suurelta joukolta, että tämä ei mitenkään maistu lapsille, lähdetään miettimään, pitääkö totutella eri tavalla.
Kemppi lisää, että esimerkiksi pinaattilelut on monen lempiruoka. Osa taas tykkää kasvissosekeitosta. Päivittäin lapsille on tarjolla kasviksia, juureksia ja hedelmiä muutenkin kuin lämpimän ruoan yhteydessä.
Ruokanäkemyksiä kuunnellaan
Kemppi kertoo, että tarjottuun ruokaan suhtautumista seurataan. Esimerkiksi hävikkiruokamittauksilla katsotaan, paljonko kasvisruokaa menee hävikkiin. Henkilökuntakin antaa aika nopeasti palautetta, jos ruoka ei ole maittanut lapsille.
Lisäksi kerran vuoteen tehdään asiakaspalvelukysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä siitä, mikä maistui, mikä ei ja mitä voitaisiin kehittää.
Lue myös: Päiväkotien ja koulujen kasvissosekeitto nousi hitiksi – maistuuko kotona tehty versio suosikkisopasta lapsille ollenkaan?
Ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen
Ravitsemustieteen professori Erkkola on ollut viisi vuotta tekemässä pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Ne tulevat muodostamaan perustan suomalaisille ravitsemussuosituksille, jotka päivitetään ensi vuonna.
Hän kertoo, että kasvisruokakysymyksessä perustana on tiede ja terveys, jälkimmäinen etunenässä. Erkkolan mukaan sekä terveys- että ilmastokysymysten takia suomalaisten tulisi kansakuntana siirtyä kohti kasviskuntapainotteisempaa syömistä.
– Sanoisin, että se on välttämätöntä ihmisten että ympäristön terveyden kannalta.
Lue myös: Tiian, 27, muutoskuva osoittaa yleisen harhaluulon kasvissyönnistä vääräksi
Helsinkiläiset tyytyväisiä
Lihan vähentäminen on aihe, joka usein herättää tunteita. Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtajana työskentelevä Kemppi kertoo, että hänen pöydälleen ei kuitenkaan ole tullut palautteita siitä, että asia jotenkin herättäisi kiihtyneitä ajatuksia.
– Mun mielestä ollaan tyytyväisiä, hän sanoo.
Kempin mukaan Helsingissä tarjolla on monipuolisesti vaihtoehtoja. Saatavilla on joka päivä kasvisruokaa sitä haluaville perheille, mutta on myös sekaruokailijoille sopivia vaihtoehtoja.
– Mun mielestä löytyy jokaiselle arvojen mukaista ruokaa.
Ravitsemustieteen professori Erkkola on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa ravitsemussuositukset mahdollistavat monenlaiset ruokavaliot.
– Se tulisi muistaa.
Lue myös: Onko sinullakin huonot ruokailutottumukset? Nämä ovat suomalaisten ruokavalion keskeiset haasteet
Ei hörhöilyä vaan faktaa
Erkkola muistuttaa, että ravitsemussuositukset tehdään tiedepohjaisesti. Nyt on katsottu tiedenäyttöä kymmeneltä viime vuodelta.
– Minua monesti haastetaan siitä, että onko tämä ympäristökulman huomioiminen pelkkää ideologista hörhöilyä, mutta se ei ole. Tiede on molemmilla kulmilla vahvasti takana ja tutkimusnäyttö.
Erkkolan mukaan arvot tuleekin huomioida siinä vaiheessa, kun suosituksia aletaan kuntakohtaisesti soveltaa. Hän toivoisikin päättäjien miettivän, onko vaikkapa lasten terveempi tulevaisuus tai ympäristön säilyminen elinkelpoisena arvokasta. Mikäli niin ajatellaan, tulisi tehdä sen mukaisia päätöksiä.