Helsingin päiväkodeissa saa vegaaniruokaa, Oulussa ei – käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata

Vegaaniruokavalion saanti riippuu perheen asuinpaikkakunnasta, ja vaihtelua on todella paljon, kertoo Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti ja Vegaanin ravitsemus -kirjan kirjoittaja Johanna Kaipiainen.

Hänen mukaansa Helsingin kaupungin päivähoitoyksiköissä vegaaniruokavalion valinta toteutuu tällä hetkellä kuten pitäisi toteutua kaikkialla muuallakin, vaikkakin asiasta on ehditty vääntää kättä.

– Rastilla ruutuun eli ilmoitusasiana vanhemmilta päivähoitopaikkaan, Kaipiainen tähdentää.

Pääkaupungin päiväkodeissa 150 vegaanilasta

Helsingin kaupungin päivähoitoyksiköissä vegaaniruokavaliota noudattavan perheen lapselle on voinut valita eläinperäisiä ainesosia sisältämättömän ruoan jo parin vuoden ajan.

– Vanhemmilta on tullut kysyntää, ja sitä tarvetta on ilmennyt, niin on lähdetty sen pohjalta tekemään ja tarjoamaan vegaaniruokaa, sanoo Sirpa Jalovaara, Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ruokapalveluasiantuntija.

Viime syksyn aikana Helsingin kaupungin noin 30 000 päiväkotilapsesta noin 150:lle oli tilattuna vegaaniruoka. Muunlaisten eli myös maitoa tai kananmunia sisältävien kasvisruokavalioiden määrä on suurempi kuin vegaaniruokavalioiden.

Helsingissä kriteerinä vegaaniruoan valinnalle päiväkodissa on, että perhe noudattaa vegaaniruokavaliota kotonakin. Esimerkiksi Tampereen päiväkodeissa vegaaniruokavalio kuitenkin vaatii lääkärin, sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin allekirjoittaman selvityksen erityisruokavaliosta.

– Siksi, että ammattihenkilö osaa arvioida ruoan ravitsemuksellisen laadun, perustelee Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelupäällikkö Pia Mikkola.

"Usein kyse eettisestä vakaumuksesta"

Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti Kaipiainen kyseenalaistaa Tampereen käytännön.

– Jollei ole syytä huoleen lapsen kasvusta ja kehityksestä, on turha käyttää vielä erikseen perhettä lääkärin vastaanotolla. Se on outoakin, kun kyseessä on usein eettinen vakaumus, hän sanoo.

Palvelupäällikkö Mikkolan mukaan Tampereella uskontoon liittyvistä ruokavalioista pyydetään selvitys samalla lomakkeella kuin vegaaneillakin.

– Siihen ei sitten tarvita välttämättä mitään ravitsemusterapeutin tai sairaanhoitajan allekirjoitusta, vaan huoltajan hakemus riittää, Mikkola sanoo.

Hän ei osaa sanoa Tampereen päiväkotien vegaaniruokailijoiden lukumäärää, mutta arvelee heitä olevan jonkin verran. Allergiaruokien ja eettisten ruokavalioiden määrä on hänen mukaansa myös varmasti kasvanut viime vuosina.

Oulussa kasvisruokaan kuuluu maitoa ja kananmunaa

Oulusta tilapalveluiden ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värttö kertoo ensin puhelimitse STT:lle, että päiväkodeissa vegaaniruokavaliota ei ole saatavilla, jolleivät kyseessä ole terveydelliset syyt.

Onko tällaisia tapauksia sitten?

– On. Se voi olla, että se ei niinkään lue tilauksessa, että olisi vegaaniruoka, vaan se voi olla tällainen, että "ei eläinkunnan tuotteita", Värttö sanoo.

Ruoan valmistajapuoli ei lähde Värtön mukaan tarkemmin arvioimaan terveydellisten syiden laatua, vaan tekee ruoan tarpeeseen. Vanhempien toiveesta erityisruokavalioita ei toteuteta.

Myöhemmin Värttö palaa kuitenkin asiaan sähköpostitse ja haluaa korjata aiemmin antamansa tiedon. Tällöin hän toteaa, että Oulun varhaiskasvatuksen tekemän sopimuksen mukaan kaupungin päiväkoteihin ei voi tilata vegaaniruokaa.

Vaihtoehtona normaaliruoan rinnalla Oulun päivähoitoyksiköissä on tarjolla maitotuotteita ja kananmunia sisältävä lakto-ovo-vegetaarinen dieetti. Se on Värtön mukaan kustannuksiltaan yhtäläinen sekaravintoaterian kanssa.

Keneltä ruokavaliosta tulisi kysyä?

Vegaaniliiton Kaipiaisen mukaan Oulussa vegaaniruokavalion toteutumisesta päiväkodeissa on kiistelty ja siellä kaupungin palvelualttiuteen on jäänyt toivomisen varaa. Kaipiainen näkee ongelmallisena sen, että päätöksenteko vegaaniruoan toteutuksesta päiväkodeissa on jätetty yksittäisten kuntien harteille.

– Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan. Näinhän sen ei pitäisi olla, Kaipiainen sanoo.

Nykyisin vegaaniruokavaliota koskevia päätöksiä tehdään hänen mukaansa kirjavasti. Päätöksen voi tehdä varhaiskasvatuksen johtaja, ruokaa tarjoava yritys tai ravitsemusterapeutti.

– Olen itse kirjoittanut lääkärille, jonka sana painoi aika paljon, ja hän oli asiaa vastaan. Kyseinen lääkäri ei toisaalta tuntunut ymmärtävän vegaaniudesta höykäsen pöläystä, Kaipiainen kertoo asenteista, joihin on törmännyt.

Hän on tutkinut vuonna 2005 gradussaan vegaaniperheitä Suomessa ja kertoo kokemuksensa mukaan näiden olevan yleensä valveutuneita.

Vegaaniruokavalioon liittyy ravitsemusriskejä

Kasvissyönti on perinteisesti jaoteltu kolmeen tyyppiin. Lakto-ovo-vegetaristi syö kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitoa ja kananmunia, lakto-vegetaristi maitotuotteita. Vegaaniruokavaliossa käytetään ainoastaan kasvikunnan tuotteita.

Eettisessä veganismissa puolestaan pyritään välttämään eläinperäisten ainesosien käyttöä myös vaatetuksessa ja elintavoissa muutenkin.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kuuluu valtakunnalliseen työryhmään, joka seuraa jatkuvasti lasten ja nuorten ravitsemusta Suomessa. Hän on ollut koostamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syödään yhdessä -ruokasuosituksia lapsiperheille.

– Vegaaniruokavalioon liittyy sekaravintoa suuremmat ravitsemukselliset riskit, sillä siinä rajoitetaan lähtökohtaisesti keskeisiä ruoka-aineita, Erkkola sanoo.

Hänen mukaansa on myös paljon sekaruokavaliota noudattavia perheitä, joissa lasten ruokavalion ravitsemuslaatu poikkeaa huomattavasti suosituksista, mutta vegaaniruokavalioon liittyy lähtökohtaisestikin täydennystarpeita.

Vanhempien täytyy huomioida ravintolisät

Lapsilla vegaaniruokavaliota täydennetään tavallisen D-vitamiinin lisäksi B12-vitamiinilla ja jodia sisältävillä ravintolisillä. Kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Vegaanivanhempien tulee tietää myös eri proteiinilähteiden koostamisesta samalle aterialle.

Haasteita voi Erkkolan mukaan koitua, jos motiivit vegaaniksi ryhtymisessä ovat esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa ja ravitsemustietämys on heikompaa. Tiedonlukutaito voi olla hänen mukaansa vähäisempi esimerkiksi silloin, jos vanhemmilla on vain vähän koulutusta.

Siihen ei voida Erkkolan mukaan luottaa, että kaikki vegaanit osaisivat koostaa ruokavalion oikealla tavalla, vaikka suurin osa olisikin hyvin tietoisia vegaaniruokavalion haasteista.

– Väestötasolla suositellaankin ravitsemusterapeutin konsultointia, kun halutaan valita vegaaniruokavalio lapselle päiväkodissa.

Vegaaniliiton Kaipiaisen mukaan päivähoitopaikoissa, joissa vegaaniruoka on vaihtoehtona, aterioiden koostaminen voi toteutua vaihtelevasti. Toisinaan työntekijäpuolella saatetaan ihmetellä, miten vaikkapa piparkakuissakin voi olla eläinperäisiä ainesosia.

Kaipiainen sanoo myös, että hänen tietojensa mukaan joissain tapauksissa vegaaniruokaa ei ole tarjottu, eikä vegaanisia eväitä ole saanut tuoda kotoakaan. Päiväkoteihin omien eväiden tuonnin mahdollisessa kieltämisessä voi olla kyse hygienia- ja terveyssyistä.

Oulussa ateriapalvelupäällikkö Värtön tietojen mukaan perheiden on sallittu tuoda päiväkoteihin esimerkiksi maidon kaltaisia kasvipohjaisia juomia, joita kaupunki ei tarjoa.