Esimerkiksi kouluissa tarjotaan ravitsemussuositusten linjaamia ruokia. Miksi terveellinen ei aina kiinnosta?
Uudet ravitsemussuositukset ovat nostattaneet laineita somessa erityisesti lihasuosituksen osalta. Tavoitteena olisi syödä terveellisemmin, mutta miten se käytännössä onnistuisi?
Lue myös: Järjestöltä muistutus uusista ravitsemussuosituksista: "Kaikille eivät sovi"
"Meillä on paljon tehtävää tässä kokonaisuudessa"
THL:n uuden selvityksen mukaan neljäsosa pojista ja viidesosa tytöistä on ylipainoisia.
– Sanoisin, että elämäntavat ovat muuttuneet aika paljon tässä. Terveellinen ravitsemus on tietenkin keskeinen osa, mutta sanoisin, että liikunta, fyysinen aktiivisuus ja ennen kaikkea myös uni, uni unohdetaan aika usein hyvien elintapojen kokonaisuudesta, meillä on paljon tehtävää tässä kokonaisuudessa, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää sanoo Huomenta Suomessa.
Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä uskoo, että ruutuaika korreloi suorasti liikkumattomuuden kanssa.
– Kun ihmiset tuijottavat puhelimia, niin aikuiset kuin lapset, niin silloin ei yleensä liikuta, Hielm kuvaa.
Toisaalta terveellisyyden eteen on jo tehty paljon. Esimerkiksi kouluissa tarjotaan ravitsemussuositusten linjaamia ruokia.
– Yleensäkin kouluruoka ja varhaiskasvatuksen ruoka on hyvin terveellistä, terveellisempää yleensä kuin mitä saadaan kotona, Hielm sanoo.
Päiväkoti-ikäinen syö hänen arvionsa mukaan vielä terveellisesti.
– Mutta heti, kun siirrytään kouluun, pikkuhiljaa aletaan lipsumaan. Ei välttämättä syödä sitä kouluruokaa, Hielm sanoo.
Lue myös: Tästä merkistä tiedät tekeväsi terveysteon ruokaostoksilla
"Vain syöty ruoka ravitsee"
Nuori saattaa hakea kaupasta muuta syötävää, joka ei terveysarvoiltaan ole kouluruoan veroista. Syy sille, miksi kouluruokailu ei innosta, on monen tekijän summa.
– Sanoisin, että yksi syy on se, millainen ruokailuhetki on. Paljonko sille varataan aikaa? Se pitäisi rauhoittaa sellaiseksi, että oppilailla on aikaa syödä ja nauttia, Tanhuanpää sanoo.
Rahoitus ei aina mahdollista erilaisten ruokavaihtoehtojen tarjoamista, tai uudenlaisten ruokien lanseeraamista.
– Vain syöty ruoka ravitsee. On äärimmäisen tärkeä asia, että kouluruoka tulisi syötyä, Tanhuanpää sanoo.
Hielmin mukaan on myös tärkeää, että opettajat syövät ruokalassa samaa ruokaa kuin nuoret.
– Sehän on kauheinta, jos opettajat ovat jossain muualla ja syövät omia eväitään, Hielm sanoo.
Lue myös: Saatko puoli kiloa täyteen päivässä? Kolme helppoa tapaa tankata kasviksia heti aamusta
"Vaikka olisi kuinka terveellinen elintarvike, jos se ei maistu hyvältä..."
Uusien ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä jopa 800 grammaa päivässä. Suolan käyttöä pitäisi vähentää, samoin lihan. Suosituksia tehdään tieteellisen tiedon perusteella.
Esimerkiksi suolaa on Suomessa vähennetty jo vuosikymmeniä. Se, miten terveellinen tuote syntyy, ei ole yksinkertaista – tuotekehityksessä maku on tärkein asia.
– Vaikka olisi kuinka terveellinen elintarvike, jos se ei maistu hyvältä, se jää kaupan hyllylle, ei myy ja poistuu valikoimasta. Kyllä maku nousee hyvin tärkeäksi tekijäksi, Tanhuanpää sanoo.
Hän toivoo, että ruokavaliota ajateltaisiin nimenomaan kokonaisuutena.
– Ei sellainen orjallisesti noudattaminen ole varmaan ollut tarkoituskaan suosituksissa. Ravitsemussuositusten mukaisesti voi syödä monella tavalla hyvin, hän sanoo.
Ajavatko suositukset tuotantoaloja alas? Mikä vaara suositusten orjallisessa noudattamisessa on? Miksi kouluruoasta tulee nuorelle "periaatekysymys"? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös:
MTV:n vertailu: Näin paljon uudet suositukset vaikuttavat ruokakorin hintaan
Tätä kasvista myydään valtavat määrät suomalaiskaupoissa – ei silti lasketa kasvikseksi
Uusi kananmunasuositus: "Korkeintaan yksi päivittäin"
Katso myös: Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julki – valmisruoat asiantuntijan tarkastelussa
10:55